Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Urpilainen: Yle voisi avata koko arkistonsa ilmaiseen käyttöön

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ehdottaa että Yle olisi edelläkävijä open data -toimintatavassa ja avaisi koko arkistonsa ilmaiseen käyttöön. Ylen Internetin palvelupäällikkö Kari Haakana pitää ideaa hyvänä, mutta muistuttaa että toteutus joko tulisi maksamaan paljon ja tai sitten nykyisiä tekijänoikeussopimuksia pitäisi muuttaa. Ylellä on jo yksi melko kattava ilmainen arkistopalvelu, Elävä arkisto.

Jutta Urpilainen TV1:n Ykkösaamussa 29.syyskuuta 2012.
Jutta Urpilainen TV1:n Ykkösaamussa 29.syyskuuta 2012. Kuva: Yle
Outi Parikka
Avaa Yle-sovelluksessa

Hallituksen tulevaisuusselonteon aluekierroksella Jyväskylässä puhunut ministeri Urpilainen arvelee että Ylen kaiken arkistoidun ohjelmatuotannon tarjoaminen voisi luoda esimerkiksi Suomen peliteollisuudelle kasvuideoita. 

Urpilainen uskoo, että Suomen tietovarantojen avaaminen eli avoin data tulee vähitellen käytännöksi niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Urpilainen pitää kaikenlaisten tietovarantojen avaamista yhtenä tulevaisuuden kasvun ja hyvinvoinnin avaimena.

Ensimmäinen esimerkki valtion viranomaisen tietovarantojen avaamisesta on Maanmittauslaitos, joka avasi toukokuussa 2012 maastotietoaineistot avoimeen käyttöön. Seuraavaksi tietoaineistojaan avaa yleiseen käyttöön Ilmatieteen laitos.

Urpilainen kertoi että hallitus hoputtaa valtion virkakoneistoa avoimuuteen vaatimalla seuraavassa budjettiriihessä kaikilta ministeriöiltä avoimen datan suunnitelmia.

- Avoimessa datassa on kyse läpinäkyvyyden lisäämisestä, innovaatioiden ja uusien liiketoimintaideoiden ruokkimisesta sekä hallinnon tehostamisesta. Meillä on Suomessa sekä tietoa että käyttäjäyhteisöä, joten yhdistetään nämä vahvuudet.

Talkoovoimin harmaan talouden kimppuun

Urpilainen mainitsi esimerkkinä Kanadan, missä verotietojen avaaminen kaikille paljasti paljon veropetoksia ja toi valtiolle miljardien hyödyn. Myös EU valmistelee avoimen datan strategiaa.

Urpilainen heitti pallon eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kysyen, voisiko se pitää harmaan talouden kitkemistä joukkoistamisella pilottiteemanaan.

Toinen uusia mahdollisuuksia tulevaisuudesssa antava voima on Suomen hallituksen mukaan niin sanottu joukkoistaminen eli talkoistaminen (englanniksi crowdsourcing).

- Kaikki viisaus ei istu viranomaisten, yritysjohtajien ja poliitikkojen päässä. On paljon muuta potentiaalia jota voisi hyödyntää, Urpilainen totesi. 

- Joukkoistaminen onnistuu sitä paremmin mitä helpommin ymmärrettävä ja tuttu itse asia on  on kansalaisille. Valtiontalousarvioon voi olla vaikea ottaa kantaa, mutta lähikoulun kehittämiseen se on paljon helpompaa.

Urpilaisen mukaan joukkoistamisessa Suomi on jälkijunassa. Muun muassa Viron lainsäädännön kaikki vaiheet on nähtävissä verkossa.

Suosittelemme