Ihmiset ovat heränneet ja tottuneet ajatukseen, että energiaa on säästettävä, jo yksin sen vuoksi, että energiankulutuksesta syntyvät laskut huitelevat melko korkeissa summissa. Ihmisten valveutuneisuuden on työssään pistänyt merkille Johanna Hanhila, joka jakaa energianeuvoja kuluttajille. Hanhila työskentelee Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopoliksessa.
Suomessa on laskettu yhden henkilön kuluttavan keskimäärin 155 litraa vettä päivässä. Nelihenkisessä perheessä puhutaan jo reilusti yli 500 litran kulutuksesta. Hanhilan mukaan kulutustottumuksia muuttamalla vesilasku voi pienentyä puoleen. Moni jo muistaakin sulkea hanan hampaita pestessä tai suihkussa saippuoidessa, Hanhila tietää.
Kodin energiankulutuksesta noin 9 % kuluu kodinkoneisiin. Kylmälaitteiden sekä astian- ja pyykinpesukoneiden säännöllinen tarkkailu ja huolto, esimerkiksi tiivisteiden puhtaana pitäminen ja uusiminen tarpeen tullen, pitävät koneet hyvinä ja toimivina, mikä jo osaltaan säästää kuluttajan rahapussia.
- Kun laitehankintoja tekee, niin hankkii A+++ -luokan laitteita, niin ne vie vähemmän energiaa ja esimerkiksi pesukoneissa ja tiskikoneissa vähemmän vettä, Hanhila sanoo.
Nykyajan tiskikoneet kuluttavat 9-10 litraa vettä yhdellä pesukerralla. Esimerkiksi käsintiskaamiseen verrattuna kulutus on vähäistä. Myös pyykkiä ja astioita pestessä kone olisi hyvä laittaa mahdollisimman täyteen.
Keittiössä nopeus tuo säästöjä
Keittiössä nopea ja mutkaton ruoanvalmistus on kiireisessä arjessa monen valinta. Kun kokkaaminen käy nopeasti, säästää se myös energiaa. Keittiön energiaratkaisuja ovat esimerkiksi induktioliesi sekä kiertoilmauuni, jotka lämpenevät ja valmistavat ruoan nopeammin kuin perinteiset liedet tai uunit. Myös mikroaaltouuni on nopeutensa ansiosta valttikortti energiaa säästävässä ruoanvalmistuksessa.
Olohuoneen puolella pelikonsolit kuluttavat helposti saman verran energiaa kuin televisiokin. Viihde-elektoriniikan ongelmana ovat kuitenkin laitteiden jääminen valmiustilaan, vaikka ne olisivat pois päältä ja käytöstä.
- Kannattaisi hommata esimerkiksi sellainen pistoke siihen viereen, jonka voi napsauttaa kaikki kerralla pois päältä. Saadaan säästöä aikaan, kun ei pidetä valmiustilassa näitä koneita, Hanhila kertoo.
Kiuas on kodin energiasyöppö
Suomalaisen kodin suurin energiasyöppö löytyy kuitenkin saunasta. Kiuas lämmitetään usein turhan kuumaksi, vaikka 70-80 astetta Hanhilan mukaan riittäisi.
- Toki monethan tykkää niistä kuumemmista löylyistä, mutta siinä tapauksessa kannattaa kyllä mennä vaikka mummolan puukiukaan ääreen saunomaan.
Energiansäästön näkökulmasta pienemmät asteet riittävät, mutta saunominen kannattaa myös ajoittaa oikein. Sauna kannattaisi lämmittää kerralla koko perhettä varten, ei muutaman tunnin välein kunkin omien aikataulujen mukaan.