Ehdotus ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamisesta palkattomaksi saa tyrmäyksen palkansaajien keskusjärjestöltä SAK:lta. Järjestön puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi TV1:n Ykkösaamussa ehdotuksen nostattaneen vakavaa huolta jäsenistön keskuudessa.
- Olemme saaneet aika paljon palautetta siitä, että tähän esitykseen pitää reagoida, kertoi Lyly.
Kokoomuksen puoluevaltuusto esitti syyskuun lopussa että ensimmäiseltä sairauslomapäivältä ei työntekijöille maksettaisi palkkaa. Seuraavalta kahdelta viikolta sairasajan palkka olisi 80 prosenttia. Puolueen puheenjohtajan, pääministeri Jyrki Kataisen mukaan asia kuuluu työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi.
Lylyn mukaan jäsenistöltä tullut palaute on ollut niin voimakasta, että SAK on aloittanut kampanjan sairaussakkoa vastaan. Liki samanlaisia "ei sairaussakkoa" -rintamerkkejä jakaa mm. hallituspuolue SDP.
- Esitys johtaisi helposti siihen, että sitten tultaisiin sairaana töihin, hän arvioi Ykkösaamussa.
Naapurimaassa Ruotsissa käytössä oleva vastaava sairausajan karenssi ei Lylyn mielestä sovi Suomeen.
- On muistettava että Ruotsissa sairauspoissaolojen määrä oli alun perin korkeammalla tasolla. Määrä laski jonkin verran, mutta palautui taas korkealle tasolle. Karenssi ei siis ratkaissut tilannetta.
Sairauspoissaolojen vähentämiseen on Lylyn mielestä vastattava työelämän sisäisellä kehittämisellä, ei palkkaa alentamalla.
Lyly: Lomautuksia irtisanomisten sijaan
Lylyn mukaan palkansaajakeskusjärjestöä huolestuttavat myös yritysten viimeaikaiset irtisanomisilmoitukset.
- Nyt tehdään dramaattisia muutoksia. Yhtäkkiä 700 ihmistä sanotaan irti toiminnoissa, jotka nähdään pidempikestoisina toimintoina. Päätöksiä tehdään kvartaaliperusteisina.
- En näe hirveän isoa eroa nykyisen ja vuosien 2008-2009 tilanteen välillä. Talouden pudotus oli tuolloin dramaattinen ja silti katsottiin että tästä pystytään nousemaan ja käytettiin lomautuksia irtisanomisten sijaan. Toivoisin että yritykset käyttäisivät niitä myös tässä tilanteessa, hän kehotti.
Elinkeinoelämältä tarvitaan kasvuohjelma
Lylyn mukaan työmarkkinajärjestöjen tulisi nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valmistella yhteinen toimenpideohjelma, jossa katsottaisiin Suomen menestyksen edellytyksiä ja toimenpiteitä.
- Haastaisin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja muut talouselämän toimijat siihen, että nyt katsottaisiin miten saamme Suomeen työtä ja investointeja. Olisi katsottava millä Suomi pärjää tulevaisuudessa.
Elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kasvu- ja toimenpideohjelma pitäisi Lylyn mielestä laatia hallituksen ensi kevään puoliväliriiheen mennessä.
- Ohjelmassa pitäisi katsoa mm. bioteollisuuden menestymisen edellytyksiä, Venäjä-strategiaa ja investointeja infratuktuuriin, kuten rataverkon ulottamista Pohjoiselle jäämerelle kaivosteollisuuden ja matkailun tarpeisiin, Lyly kehotti Ykkösaamussa.