Ilomantsin Kivilahden kylällä oli 1950-luvulla noin 1000 asukasta. Enää kylällä on 60 taloutta, noin 110 asukasta. Ihmiset ovat lähteneet opiskelun ja leivän perässä suuremmille kylille. Koitereen ja läheisen Patvinsuon maisemat ovat kauniita, mutta vähän tunnettuja. Kivilahti elää erämaajärvi Koitereesta ja se on vaikuttanut alueen väestömäärään merkittävästi, kertoo kivilahtelainen Eero Hämäläinen.
- Kun voimayhtiö Pamilo suunnitteli 50-luvulla voimalaitosta Palovaaraan ja rantoja ryhdyttiin ostamaan vedennousun tieltä. Sen kautta moni ajatteli, ettei täällä pysty enää elämään ja muuttivat pois, muistelee Hämäläinen.
Tunnettu kalavesi
Kalastajien keskuudessa Koitere on tunnetaan kuhavesistä. Vielä 70-luvulla järvi antoi runsaat muikkusaaliit. Nykyisin muikkukanta on lähes olematon.
- Tänä kesänä Koitereeseen on istutettu 25 000 kuhanpoikasta, joka ei oikeastaan olisi tähdellistä, täällä on kuhakanta liiankin suuri, Hämäläinen arvioi.
Täällä on kuhakanta liiankin suuri.
Eero Hämäläinen
- Siian poikasia on istutettu parikymmentätuhatta kappaletta ja 3500 kolmevuotiasta järvitaimenen ja järvilohen poikasia, laskeskelee Hämäläinen.
Eero Hämäläinen on asunut koko elämänsä, 75 vuotta, Koitereen rannalla.
- Tämä on kaunis järvi. Silloin ei ollut kaunis, kun rannat raivattiin veden nousun vuoksi, vähän jo liiankin ylös, mitä se todellisuudessa nousi. Nyt 50 vuoden aikana, niihin on metsä jo kasvanut, Hämäläinen tietää.
Viiden vuoden talkootyö
Koiteretta on sanottu yhdeksi seitsemästä ihmeestä. Erätulilla -ohjelmassa Mikko Peltonen nimesi Koitereen Pohjois-Karjalan Phuketiksi.
Eero Hämäläisen mielestä Koitereen kaunein paikka on Lammassaari, joka sijaitsee keskellä erämaajärveä. Lammassaarella on parin kilometrin mittainen harju, mikä jää lampivesistöjen ja Koitereen väliin.
- Lammassaaren niin sanottuun pitkään hiekkaan rakennettiin kota ja laavu sekä 6 rantautumispaikkaa. Rakentaminen oli hyvin rajattua, sillä alue on Natura-aluetta.
Talkoot olivat riippuvaisia säästä.
Eero Hämäläinen
Useiden kylien yhteinen talkootyö vei 500 tuntia aikaa. Viiden vuoden projekti on saatu päätökseen ja kaikki on valmista. Polttopuutkin ovat valmiina, jotta retkeilijät voivat keittää nokipannukahvit.
- Talkootöitä hankaloitti vesimatka. Kivilahdesta matkaa Lammassaareen on yli 15 kilometriä, joten talkoot olivat riippuvaisia säästä, muistelee Hämäläinen.
- Rakennustarvikkeiden rahtaaminen saareen oli oma hommansa. Yhtenä talvena Koitereella ei päässyt moottorikelkalla ajamaan, koska vettä oli jään päällä ja kelkka ja reki upposivat. Rakennustarvikkeita jouduttiin kuljettamaan kesällä venepelissä, Hämäläinen kertoo.