Kuntavaaleissa valtuustoihin valittiin 9 672 valtuutettua, joista 6 358 on vastannut Ylen vaalikoneen yli 20:een valtakunnalliseen kysymykseen. Vaalikoneeseen vastanneiden valituksi tulleiden valtuutettujen vastausten perusteella vanhukset hoidetaan jatkossa mallikelpoisesti, syrjäytyneitä nuoria autetaan, tiet saadaan loistokuntoon ja pakolaisia otetaan vastaan avosylin.
Aivan tällainen ei ole totuus, mutta vastausten perusteella voi katsoa millaisia mielipiteitä koko Suomen kokoisessa kunnanvaltuustossa on kysytyistä asioista.
Vanhuksille ehdoton oikeus hoitopaikkaan
Valtuustoihin valitut ovat hyvin yksimielisiä muun muassa siitä, että vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä asiasta on 85,9 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista valtuutetuista. Jokseenkin tai täysin eri mieltä on vain 13,4 prosenttia.
Jos kunta saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluidensa kehittämiseen, ehdokkaat satsaisivat eniten vanhusten hoitoon. Siihen rahat ohjaisi 32,9 prosenttia valituista. Seuraavaksi eniten panostettaisiin kouluihin (20,2%) ja sosiaalitoimen palveluihin (18,1%).
Jos kunnan talous olisi kuralla ja vanhukset ja lapset asetettaisiin vastakkain, 60,8 prosenttia säästäisi tasapuolisesti molemmilta.
Pakolaiset tervetulleita
Valtaosan mielestä oman kotikunnan tulisi ottaa vastaan pakolaisia. Valtuutetuista 58 prosenttia on sitä mieltä, mutta reilu kolmannes (36,2%) ajattelee, että oman kunnan ei tulisi ottaa vastaan pakolaisia.
Valtuutetut ovat melko suvaitsevaisia myös sen suhteen, että 42,1 prosenttia sijoittaisi uudelle asuinalueelle sekaisin maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tosin 28,5 prosenttia näkee tällaisen hankkeen suoralta kädeltä vääränä.
Myös nuorille on luvassa tukea ja huomiota mikäli on uskominen valittujen valtuutettujen vastauksia Ylen vaalikoneen kysymykseen numero 7, joka kuului: Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota. Yksinkertainen enemmistö eli 61,1 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että näin on. Vain 36,2 prosenttia oli eri mieltä.
Lajiteltuja jätteitä ja hyväkuntoisia teitä
Vastausten perusteella lähes kaikissa julkisissa roska-astioissa voi lajitella jätteensä tulevaisuudessa, sillä 89,3 prosenttia oli sitä mieltä, että julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla mahdollisuus jätteiden lajitteluun. Vain 9,1 prosenttia vastusti ajatusta. Myös tiet koko valtakunnassa paranevat, jos se on kiinni valtuutetuista, sillä 72 prosenttia oli sitä mieltä, että kuntien on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.
Myös ympäristö- ja luontoarvot säilyvät kunnossa, koska 71,1, prosenttia valituista vastustaa sitä, että ympäristö- ja luontoarvoista joustetaan, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.
Kuntaliitoksesta kansanäänestys ja äänioikeus 16 vuoteen
Kiinteistöveroja ei korotettaisi, sillä 69,4 prosenttia oli sitä mieltä, että kiinteistöveroa ei ole varaa korottaa. Mahdollisesta kuntaliitoksesta järjestettäisiin valtuutettujen mukaan kansanäänestys, sillä 72,6 prosenttia kannattaa neuvoa-antavaa kansanäänestystä, jos kuntaliitosta harkitaan.
Yksinkertainen enemmistö (52,1%) laskisi äänioikeusikärajaa kuntavaaleissa 16 vuoteen.
Palvelumaksujen korotus jakaa valtuutetut
Jotta kunta saisi tuloja, valtuutettujen (46,6%) mielestä olisi ensisijassa kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja. Seuraavaksi eniten kannatusta sai kunnan omaisuuden myyminen (18,8%) ja verojen korotus (17,6%).
Hyvätuloisten kuntapalvelumaksujen korotus jakaa valtuutettujen mielipiteitä, sillä suurin osa (53,1%) korottaisi hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluissa. Kuitenkin 42,3 prosenttia vastusti hyvätuloisten maksujen korotuksia.
Valtaosan (63,7%) mielestä yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä. Vajaa kolmannes (32,2%) piti sitä kuitenkin sopivana.
Valtuutettujen mielipiteet jakaa melko jyrkästi se pitäisikö kunnan omia työntekijöitä valita kunnanhallituksen jäseniksi vai ei. Yli puolet (50,6%) sanoo, että ei, mutta 45,5 prosenttia sallisi kunnan työntekijöiden olla myös kunnanhallituksen jäseninä.
Historiallisten rakennusten kunnostamista koskevissa asioissa valtuutetuista iso osa (42,1%) kuuntelisi kuntalaisten mielipiteitä ja tekisi päätöksen sen perusteella. Historia ajaa kuitenkin valtuutettujen mielissä taloudellisen hyödyn edelle niin, että 28,5 prosenttia on sitä mieltä, että historia on hetkellsitä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Taloudellinen hyöty on historiaa arvokkaampaa vain 6,9 prosentin mielestä.
Alueelliset erot suuria
Valtuustoissa riittää yksinkertainen enemmistö päätösten läpiviemiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jos valtakunnallisesti esimerkiksi vanhusten oikeutta ehdottomaan hoitopaikkaan kannattaa 58 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista läpimenneistä valtuutetuista, että näin olisi joka kunnassa. Puolueiden valtasuhteet vaihtelevat rajustikin kuntien välillä, joten valtakunnallinen yleistys ei tarkoita sitä, että jokaisessa kunnassa tilanne olisi sama. Yksittäisten kuntien valtuutettujen vastauksia voi kuitenkin katsella täältä.