Muinaiset, jo liki unholaan jääneet viljalajit ovat palanneet Suomen pelloille. Yksi näistä historiallisista lajeista on emmervehnä.
Malmgårdin tilalla Itä-Uudenmaan Pernajassa emmeriä on viljelty nyt kolmen vuoden ajan hyvällä menestyksellä. Kartanon isäntä, kreivi Johan Creutz kertoo TV1:n Puoli Seitsemän -ohjelmassa, että alussa emmeriä kokeiltiin vain muutaman hehtaarin alalla. Kokeilu onnnistui niin hyvin, että viljelyä laajennettiin ja nyt emmeriä viljelllään tilalla jo18 hehtaarilla.
Emmer on noin 10 000 vuotta vanha vehnälajike, jota viljeltiin tuolloin yleisesti mm. Lähi-idän alueella. Arkeologien mukaan mm. faaraot söivät emmer-vehnästä tehtyä leipää. Suomessa emmeriä on tiettävästi viljelty ennen ajanlaskun alkua, mutta sen jälkeen laji häipyi meillä historian hämärään. Emmerin läheisistä sukulaisista ainoastaan durum-vehnää viljellään yleisesti edelleen.
Kreivi Creutz uskoo, että emmerin viljely laajenee Suomessakin samalla kun maanviljelyssä siirrytään entistä enemmän luonnonmukaiseen viljelyyn. Malmgårdissa on kokeiltu muitakin muinaisia viljalajikkeita kuten spelttiä, maalaisvehnää ja kaskiruista. Kreivi Creutzin mukaan vanhat jalostamattomat viljalajikkeet pärjäävät luomupellolla paremmin kuin jalostetut nykyviljat.
Emmeristä tehdään mm. pastaa ja risottoa. Se sopii myös pullan ja piiraiden tekoon. Malmgårdin kartanossa on kokeiltu myös emmeroluen panemista.
Riina Malhotra / Puoli Seitsemän