Maria Åkerblom (1898–1981) oli tunnettu maata kiertävä unissasaarnaaja. Hän vaikutti 1920-luvulla myös Kokkolan seudulla, Teerijärvellä ja Alavetelissä. Kokkolan kaupungin entisen kansliasihteerin Johan Helanderin kirjoittama romaani Maria Åkerblom -liikkeestä on julkaistu ruotsalaisuuden viikolla Kokkolassa. Julkistamistilaisuus keräsi huoneentäydeltä väkeä kirjastoon.
Åkerblomista väitöstutkimuksen kirjoittanut emerituspiispa Gustav Björkstrand on sanonut, ettei hän vieläkään tiedä, oliko Åkerblom enkeli vai paholainen.
- Hän oli ihminen, kuittaa Helander.
Helanderin tulkinnan mukaan Åkerblomin kannattajakunta ajautui rikoksiin ja onnettomiin tapahtumiin vasten tahtoaan, yhteiskunnan ja kirkon voimakkaan vastustuksen takia.
Maria Åkerblomin monenkirjavien vaiheiden taustalla oli hänen ankara, köyhä ja ristiriitainen lapsuutensa.
- Hän haki siihen kompensaatiota, Helander tulkitsee. Kaunopuheinen unissasaarnaaja ja profetoija keräsi ympärilleen tiiviin ja uskollisen piiriin. Kun nainen muutti Kokkolasta, kannattajat myivät talonsa ja tavaransa ja marssivat perässä.
Valta ja seksi
Åkerblom oli saanut ottolapsena ja palvelijana maistaa hyvin toimeentulevien elämää.
- Hän oivalsi myös, miten voidaan käyttää seksuaalisuutta päämäärien saavuttamiseksi. Hänellä oli kyky lumota, erityisesti keski-ikäisiä miehiä, Helander kertoo.
- Seksuaalisuudessa ihmiset ja eläimet ovat samanlaisia. Kun tunne vie, järjellä ei ole sijaa.
Maria itse ei ollut erityisen kiinnostunut miehistä. Hänellä oli jopa professorin kirjoittama todistus siitä, että hän oli neitsyt.
- Hänen väitetään olleen sitä hautaan saakka, mutta on tietysti eri asia oliko se ihan totta, Helander sanoo.
Kaunopuheinen unissasaarnaaja ja profetoija keräsi ympärilleen tiiviin ja uskollisen piiriin. Kun nainen muutti Kokkolasta, kannattajat myivät talonsa ja tavaransa ja marssivat perässä.
Johan Helander
Säveltäjä Erik Fordell oli naimisissa Åkerblomin kasvatti-isän, Eino Wartiovaaran tyttären kanssa . Hän tapasi Åkerblomin juhlissa Helsingissä. Säveltäjä on sittemmin tunnustanut, ettei hän ole koskaan tavannut yhtä sensuellia naista, vaikka Åkerblom oli tapaamishetkellä jo puolet vanhempi kuin säveltäjä. Helander sanookin, ettei nainen ei voi koskaan arvioida, mikä toisessa naisessa vetää miehiä puoleensa.
Salaromaani
Johan Helanderin romaanin keskeinen teema on anteeksianto. Åkerblomin ei tiedetä pyytäneen suoraan tekosiaan anteeksi, korkeintaan välillisesti eräässä 109-säkeistöisessä, vankilassa kirjoitetussa runossaan.
- Anteeksianto olisi kuitenkin aina järkevää sekä sille, jolle annetaan anteeksi että sille, joka pyytää anteeksi, miettii Helander.
- Voi olla, että Åkerblomin oli helpompi rakastaa hevosiaan ja koiriaan kuin ihmisiä. Hänen on täytynyt olla myös narsisti, muuten hän ei olisi pystynyt kaikkeen tekemäänsä. Narsismiinhan liittyy empatian puute.
Johan Helander kirjoitti viisi vuotta romaania Maria Åkerblomista ennen kuin asia paljastui hänen vaimolleen. Vaimo tulkitsi asian lopulta myönteisesti.
- Se on todistus siitä, että avioliitossa on tilaa molemmille, vaimo kiteytti.