Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Helsingin hiilivoimaloiden remontti ei riitä Greenpeacelle

Hanasaaren kivihiilikattilassa on poltettu laitoksen historian ensimmäiset puupelletit. Vastavalittu Helsingin kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 uusitaanko vanhoja voimaloita polttamaan enemmän puuta, vai rakennetaanko uusi monipolttoainevoimala. Greenpeacen mielestä uusi voimala on ehdottomasti parempi vaihtoehto.

Kivihiilikasa Helsingin Hanasaaressa.
Helsinkiläisillä on yksi Suomen suurimmista hiilijalanjäljistä. Kuva: Yle / Tommi Pesonen
Petteri Juuti
Avaa Yle-sovelluksessa

Hanasaaren kivihiilikasat muistuttavat helsinkiläisiä suomen suurimpiin lukeutuvasta hiilijalanjäljestä. Keskiviikkona laitoksen valvomossa koettiin historiallinen hetki, kun uuniin ohjattiin ensimmäistä kertaa puuta kivihiilen sekaan. Puupellettien polttokokeilu on pieni askel Helsingin matkalla kohti hiilidioksidineutraalia tulevaisuutta.

- Me tehdään se, mikä näillä laitoksilla ja aikatauluilla on mahdollista tehdä. Vuonna 2015 mietitään, että joudutaanko tekemään todella järeitä uusia ratkaisuja, jotta päästään isompia askeleita eteenpäin, sanoo Helsingin Energian toimitusjohtaja Pekka Manninen.

Greenpeace: Voimaloiden remontointi olisi lyhytnäköistä

Helsingin kaupunginvaltuuston on määrännyt energiayhtiönsä tuottamaan 20 prosenttia energiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2050 Helsingin pitäisi olla valtuuston mukaan hiilidioksidineutraali.

Vuoden 2020 tavoitteeseen pääsemiseksi riittäisi vanhojen voimaloiden remontointi.

- Aikaperspektiivi on nyt väärä, se on liian lyhyt. Tässä on se riski, että me voidaan tehdä sellaisia virheinvestointeja, jotka sitovat meidät tälle hiili-intensiiviselle polulle vuosikymmeniksi, huomauttaa Greenpeacen energia-vastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat voidaan näillä näkymin remontoida polttamaan puuta lähes tasavertaisesti kivihiilen rinnalla. Remontti maksaa arviolta puoli miljardia euroa. Puun suurempi osuus vanhoissa kattiloissa tietäisi vaikeita ja kalliita, kenties mahdottomia muutostöitä.

- Tällä saadaan aikaan se, että me pystytään polttamaan 40% biopolttoainetta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että 60% tulee olemaan kivihiiltä. Ja koska energiainvestoinnit tehdään aina vuosikymmeniksi, niin tällä investoinnilla estetään se, että 2050 oltaisiin hiilineutraaleita, laskee Koskinen.

Energiayhtiön laskelmissa hiiltä palaa joka tapauksessa vielä vuonna 2050. Kasvihuonekaasupäästöt yhtiö aikoo paikata hiilidioksidin talteenotolla, eli teknologialla jota ei ole vielä olemassa.  

Ympäristöjärjestö haluaa 100% biovoimalan

Vaihtoehto vanhojen voimaloiden remontoinnille on korvata Hanasaari kokonaan uudella monipolttolaitoksella Vuosaaressa. Lähipäivinä oman versionsa Suomen energiatulevaisuudesta julkaisevan Greenpeacen kanta on selvä.

- Vuosaaren voimala, jos se on 100% biopolttoainetta, on meidän näkökulmasta huomattavasti järkevämpi kuin se, että sitoudutaan suurilla investoinneilla siihen, että meidän on tulevaisuudessa pakko polttaa kivihiiltä, sanoo Koskinen.

Helsingin Energian toimitusjohtajan Mannisen mukaan pelkän biomassan polttaminen Vuosaaressa on periaatteessa mahdollista. Yhtiön tämän hetken tavoite on kuitenkin 80 prosenttia.

Jos biomassan seassa poltetaan turvetta tai kivihiiltä, kattilan tuottaman höyryn lämpötila ja paine saadaan nousemaan. Mitä kuumempaa höyry on, sitä suurempi osuus energiasta saadaan edullisen kaukolämmön sijaan arvokkaammaksi sähköksi.

Greenpeace: Meillä on kiire

Helsingin kaupunginvaltuusto teki vuoden alussa puolipyöreän päätöksen Helsingin energiantuotannon tulevaisuudesta. Päätöksen tulkittiin jo tarkoittavan Hanasaaren voimalan lähtöä, mutta vanhojen voimaloiden remontti on edelleen energiayhtiön vaihtoehtovalikoimassa. Vastavalittujen kaupunginvaltuutettujen pitäisi tehdä lopullinen päätös vuonna 2015. Greenpeacen energiavastaavaa jahkailu ei lämmitä.

- Meillä on kiire. Ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin yhtään mikään ennuste on aikaisemmin pystynyt ennustamaan. Ilmastonmuutos on täällä jo, ja jos sitä halutaan hidastaa ja hillitä, meidän täytyy ryhtyä toimiin niin pian kuin mahdollista, sanoo Kaisa-Reeta Koskinen.

Suosittelemme sinulle