"Kun kaikki saadaan kuntoon, voi noin 600 henkeä saada täällä toimeentulonsa. Kun nyt suurin osa niistä on lapsia, niin antaa tällainen tehdas työtä ja elatusta juuri sille osalle köyhiä, joka muuten joutuisi kuluttamaan aikaansa toimettomana ja kasvamaan paheissa. Tämä varhainen tottumus työhön vaikuttaa sitä paitsi mitä suotuisimmin heidän koko elämäänsä."
Näin lapsityövoiman käyttöä puolusti nuori tuleva kansalliskirjailija J. L. Runeberg Borgå Tidningen -lehdessä vuonna 1839, kun nuorena toimittajana kirjoitti artikkelin Finlaysonin puuvillatehtaan uudesta rakennuksesta.
Väinö Voionmaa puolestaan kuvaili kirjassaan Tamperetta sanoilla "tuhannen ja yhden tehdaslapsen surullinen satukaupunki". Enimmillään Tampereen tehtaissa työskenteli 1001 alle 15-vuotiasta lasta vuonna 1870.
Lapsia oli tehtaissa alusta alkaen
Tekstiiliteollisuusmuseon uusi näyttely "Säättipoikia ja puoliplikkoja" avaa kaupungin teollista historiaa näkökulmasta, joka herkästi unohtuu nykypäivänä. Museo sijaitsee Finlaysonin alueella Työväenmuseo Werstaan yhteydessä.
- Tampereen teollistuessa tarvittiin työvoimaa, ja tehtaiden tekniikka mahdollisti aputyöt, joita lapset pystyivät tekemään, kertoo museokeskus Vapriikin tutkija Mari Lind.
- Lapsia työskenteli siitä lähtien, kun teollisuus Tampereelle tuli 1800-luvun alkupuolella. Pienemmässä mittakaavassa se jatkui 1900-luvun puolellakin.
Lapset tekivät tehtaissa avustavia töitä kuten siivousta ja kehräämön töitä. Pillin soidessa lapsilauma ryntäsi vaihtamaan täyttyneet puolat tyhjiin. Vaativampiin töihin edettiin, kun ikä ja taidot karttuivat.
- Tehtaiden lapset olivat 1800-luvun puolivälissä jopa 8-9 -vuotiaita. Lainsäädäntö puuttui asiaan vasta vuosisadan loppupuolella - tosin ensimmäinen, vuonna 1868 säädetty laki ei vielä käytännössä vaikuttanut lapsityövoiman käyttöön, tutkija Mari Lind kertoo.
Suometar-lehdessä oli elokuussa 1858 ilmoitus, jossa Finlayson haki pumpulitehtaaseensa kolmeasataa 10-24 -vuotiasta tyttöä. Yleensä tällaisia ilmoituksia ei tarvittu, koska halukasta työväkeä riitti tehtaan portillakin.
Lasten tuoma raha oli tarpeen
Lasten työskentely oli monessa perheessä tärkeää toimeentulon kannalta, sanoo Mari Lind.
Koko perhe oli iloinen, kun lapsi sai työpaikan
Mari Lind
- Koko perhe oli iloinen, kun lapsi sai työpaikan. Myös lapset itse halusivat tehtaisiin. 7-8 -vuotiaat kävivät kyselemässä portilta, joko pääsisi töihin. Heille saatettiin sanoa, että mene nyt vielä viikoksi kasvamaan. Kun portit sitten aukesivat, se oli juhlan paikka.
Tehtaille lapsityövoiman käyttö on ollut kannattavaa liiketoimintaa, mutta toisaalta Tampereella työnantajat pitivät lasten työllistämistä myös hyväntekeväisyytenä.
- Vaihtoehtona työlle nähtiin suoranainen puute ja kerjuulle joutuminen. Nälkävuosien aikana 1860-luvulla lapset saatiin ikäänkuin tehtaan turviin välttymään nälkäkuolemalta, tutkija Mari Lind kertoo.
Tehtaiden teknologian kehittyessä lasten työt alkoivat vähentyä.