Kansainväliset yritykset ovat ottaneet kaiken irti Suomen anteliaasta verolaista, joka sallii yritysten vähentää kaikki korkomenonsa. Yritysten korkovähennystä rajoittava uusi lakiesitys sallii edelleen ulkomaalaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden jatkavan Suomelle haitallista verokikkailua.
Aalto-yliopiston veroprofessorin Heikki Niskakankaan mukaan uusi valmisteilla oleva laki sallii entisen menon jatkuvan.
- Suurin yksittäinen joukko, jota rajoitus ei koske, on ulkomaiset kiinteistösijoittajat.
- Porsaanreikä on se, että jos koronmaksaja on tuloverolain mukaan verotettava eikä elinkeinoverolain mukaan verotettava, siinä tilanteessa verovelvollinen saa vähentää korkonsa edelleen rajoituksetta.
Lakiesityksen mukaan alle 500 000 euron korkomenot yritys voi jatkossakin vähentää kokonaan. Tämän ylimenevältä osalta voi vähentää enintään 30% yrityksen tuloksesta.
Säädös ei kuitenkaan koske pankkeja eikä vakuutus- ja eläkeyhtiöitä. Käytännössä rajoitus osuu vain isoihin, korserniyrityksiin. Veroasiantuntijan mukaan laki olisi pitänyt ulottaa myös kiinteistösijoitusyhtiöihin. Ulkomaisilla kiinteistöyhtiöillä on Suomessa miljardien sijoitukset.
- Siinä on kyse kuitenkin merkittävistä sijoituksista.
Kymmenien miljoonien verotulot
Maan hallitus perustelee päätöstä sillä että korkovähennnyksen rajoittaminen olisi haitannut asuntotuotantoa.
- Kyllä se tulee sieltä asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden kautta, lakia valmistellut lainsäädänntöneuvos Marianne Malmgren valtiovarainministeriöstä sanoo.
- Idea on nimenomaan se, että se ei sovellu niihin, jotka eivät ole hyötyneet - sanoisiko - liian voimakkaasta suunnittelusta, Malmgren perustelee.
Valtiovarainministeriö laskee keräävänsä uudella lailla 70 miljoonaa lisää verotuloja vuodessa.
Niskakankaan mukaan myös kiinteistösijoittajat olisi pitänyt panna verolle.
- Kaikissa Suomeen verrattavissa maissa rajoitetaan korkovähennysoikeutta, hän muistuttaa.
Kilpailuetua ulkomaalaisille?
Kansainväliset yritykset ovat hyödyntäneet Suomen verolakia ahkerasti, koska se sallii yritysten vähentää kaiki korkomenonsa.
- Ne ovat perustaneet yrityksiä Suomeen tai ostaneet niitä Suomesta velkarahalla. Hankkeet on rahoitettu velkarahalla siitä syystä, että korkomenot voidaan vähentää verotuksessa.
Niskakankaan mukaan uudella lailla ei saada verosuunnittelua kuriin.
- Mikä tarkoittaa sitä, että kiinteistön tuotto siirtyy korkoina Suomesta ulkomaille.
Vaikka korkojen rajoittamaton vähennys koskee myös suomalaisia kiinteistöyhtiöitä, lakiesitys saattaa antaa kilpailuetua ulkomaisille yhtiöille.
- Ulkomaalaiset saavat todennäköisesti korkotulon verovapaasti, kun he ohjaavat korkotulon maahan, jossa korkotuloja ei veroteta. Suomalaiset kiinteistösijoittajat maksavat siitä korkotulosta veron, tyypillisesti yhteisöveron eli 24,5%, Niskakangas sanoo
-Tämä on tietysti kiinteistöalalla otollinen, koska korkomeno on määrättävissä vuokratulon suuruiseksi, Niskakangas selventää.
Niskakankaan mukaan valtio ei vain menetä rutkasti verotuloja, vaan lisäksi ulkomaiset kiinteistösijoittajat ovat jatkossa kilpailukykyisempiä.
- Kuvittelisin, että muutaman vuoden päästä tämäkin aukko tukitaan, koska havaitaan, ettei sille ollut perusteita, Niskakangas uumoilee.