Ensi maanantaina tuhannet ilmastoasiantuntijat kokoontuvat jälleen kerran vuosittaiseen megakokoukseensa. Tällä kertaa YK:n ilmastokokous pidetään Qatarin Dohassa.
Poliitikot ja asiantuntijat ovat olleet melkoisen jähmettyneessä tilassa kolmen viimeisen vuoden ajan, siitä lähtien kun suurella kohulla mainostettu Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistui vuonna 2009. Sen jälkeen ilmastopolitiikassa ei ole edistynyt juuri mikään muu sektori kuin päästökauppa.
Voikin sanoa, että päästökauppa on tällä hetkellä ilmastopolitiikan keskeisin väline. EU:ssa puolet kasvihuonekaasupäästöistä kulkee päästökaupan kautta. Maailmanlaajuisesti päästökaupassa liikkuu 100 miljardia euroa vuodessa.
Päästökaupassa otetaan mallia kapitalismin säännöistä, missä kaikelle asetetaan hintalappu. Päästökaupassa hinta on asetettu hiilidioksidipäästöille. Ajatuksena on, että kun hinta on tarpeeksi korkea, päästökauppa ohjaa investointeja vähäpäästöisille urille. Tämän uskotaan tekevän ilmastonmuutoksen torjumisen kustannustehokkaalla tavalla.
Liian paljon päästöoikeuksia tarjolla
Poliitikot eivät kuitenkaan järjestelmää luodessaan osanneet ennakoida Euroopan nykyistä talouslamaa. Niinpä päästöoikeuksia jaettiin alunperin liikaa, ja päästöoikeuksien hinta romahti.
Tänä syksynä tonni hiilidioksidia on maksanut päästöoikeuspörssissä noin seitsemän euroa.
- Ohjatakseen investointeja sen pitäisi maksaa 20-40 euroa, sanoo päästökaupasta elävän rahoituspalveluyrityksen GreenStreamin hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen.
Nykäsen mukaan EU:n päästökauppa on osoittanut toimivansa juuri niin kuin kuviteltiin. Sen yhteydessä vain on tehty suuria virheitä, jotka nyt pitäisi korjata.
- On olemassa kaksi tietä. Joko päästöoikeuksia leikataan reippaasti, tai sitten nostetaan päästöjen leikkaustavoiteitta nykyisestä, sanoo Nykänen.
Euroopan komissio on varsin tietoinen päästökaupan ongelmista, ja nyt harkinnassa on 900 miljoonan päästöoikeustonnin huutokauppaamisen siirtäminen useilla vuosilla eteenpäin. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin ehdottaneet huomattavasti suurempia päästöoikeuksien vähennyksiä.
Monet teollisuudenalat vastustavat päästöoikeuksien leikkaamista, koska päästöoikeuden alhaisesta hinnasta on ollut hyötyä monelle. Hyötyjiä ovat energiateollisuus ja sellaiset yritykset, jotka ovat voineet myydä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin. EU:n päästökauppaa seuraava brittiläinen eettiseen kaupankäyntiin perehtynyt Sandbag-yritys laskee, että Euroopan teräs- ja sementtiteollisuus ovat netonneet päästöoikeuksilla miljardeja viime vuosina.
- Alhaisesta hinnasta ovat selvästi kärsineet uudet ja puhtaat teknologiat, koska alhainen hinta ei tue niiden kehittämistä.
Nykäsen mukaan tässä kohdassa päästökauppa toimii omia tavoitteitaan vastaan.
Päästöt laskeneet, mutta eivät päästökaupan ansiosta
Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöt ovat reippaassa nousussa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa onkin jääty kauaksi jälkeen siitä, mitä ilmastotieteilijät laskevat että pitäisi tehdä, jotta täydelliseltä ilmastokatastrofilta vältyttäisiin.
Silti EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet odotettua enemmän. Päästöt ovat jo nyt sillä tasolla, minkä EU vapaaehtoisesti asetti vuoden 2020 tasoksi, eli parikymmentä prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990.
- Tämä on kuitenkin ollut ennen muuta seurausta meneillään olevasta talouskriisistä, sanoo GreenStreamin hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen.
EU harkitsee tavoitteensa tiukentamista. Viimeksi muutama päivä sitten Euroopan parlamentti esitti kantansa, että EU yksipuolisesti korottaisi päästöleikkaustavoitettaan nykyisestä 20 prosentista 30:een vuoteen 2020 mennessä.