Keskiviikkona Valamon luostarissa Heinävedellä päättyvä kolmipäiväinen ortodoksinen kirkolliskokous ei tehnyt vielä aikataululinjausta arkkipiispan istuimen siirrosta Kuopiosta Helsinkiin. Aikataulupäätös istuimen siirrosta siirtyy ainakin ensi vuoden kirkolliskokoukseen.
- Totesimme, että valmisteluvastuu on kirkollishallituksella, mutta päätöksen tekee kirkolliskokous. Kun asiasta ei tullut tähän kokoukseen valmisteltua päätösesitystä, asiasta ei myöskään tässä kokouksessa päätetä, kertoo kirkon tiedottaja, ylidiakoni Jyrki Härkönen.
Piispanistuimen siirto liittyy koko ortodoksisen kirkon hallinnon uudelleenorganisointiin. Härkösen mukaan on erittäin todennäköistä, että istuimen siirto tulee valmisteltuna esityksenä ensi vuoden kirkolliskokoukseen.
Nykyisillä piispoilla ei ole eläkeikää
Härkönen pitää selvänä, että siirto toteutuu aikanaan. Yksi vaihtoehto on, että siirto tapahtuisi nykyisten Karjalan piispan (arkkipiispa Leo) sekä Helsingin piispan (metropoliitta Ambrosius) eläköityessä, mutta lain mukaan siirrolle on kuitenkin määrättävä tarkka päivä.
Ongelmallisen asiasta tekee se, että nykyisille piispoille ei ole määritelty eläkeikää vaan he saavat päättää vetäytymisestään itse. Arkkipiispa Leo on 64-vuotias ja Helsingin metropoliitta Ambrosius 67-vuotias.
- Kyllä nämä iät ovat sellaisia, että varmaan puhutaan alle kymmenestä vuodesta. Nyt on pohdittava, mikä lain voimaanastumispäivä olisi. Onko se esimerkiksi viiden vuoden vai kymmenen vuoden kuluttua, Härkönen pohtii.
Arkkipiispan on asuttava siellä, missä on ortodoksinen väestökeskittymä.
Jyrki Härkönen
Piispanistuin halutaan siirtää Helsinkiin, koska valtaosa Suomen ortodokseista asuu pääkaupunkiseudulla. Kuopioon istuin sijoitettiin viime sotien jälkeen.
- Kun siirtolaisväestö muutti Savo-Karjalaan, nähtiin tärkeänä, että piispa asuu siellä, missä on ortodokseja. Tämä on tärkein asia nytkin: arkkipiispan on asuttava siellä, missä on ortodoksinen väestökeskittymä, Jyrki Härkönen perustee.
Muut toimielimet voisivat ehkä jäädä Kuopioon
Piispanistuimen siirrosta huolimatta on täysin mahdollista, että muut ortodoksisen kirkon tärkeät toiminnot jäisivät Kuopioon. Kuopiossa sijaitsevat tätä nykyä ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, keskusrekisteri, palvelukeskus sekä kirkkomuseo.
- Hallinnon uudistamisprosessin aikana tulee joka tapauksessa pohdittavaksi, minkälaista keskushallintoa kirkko tarvitsee. Ja jos tarvitaan, voiko hallinto sijaita eri paikkakunnalla kuin arkkipiispa? Näitä asioita pohditaan varmasti jo tulevan vuoden aikana ennen seuraavaa kirkolliskokousta.
Valamon kirkolliskokous päättää vielä iltapäivällä muun muassa Kuopiossa sijaitsevan Suomen ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyn peruskorjauksen rahoitusosuudesta sekä Valamon luostarin johtajan erottamista koskevan lain muuttamisesta.
Suomen ortodoksisessa kirkossa on kolme hiippakuntaa: Helsingin, Karjalan ja Oulun hiippakunnat. Niihin kuuluu yhteensä 60 000 jäsentä.
