Kiinan muurin pituus on saatu mitattua metrilleen viisi vuotta kestäneessä kartoituksessa. Sen tulos oli 21 196,18 kilometriä. Samalla tutkittiin muurin kunto.
Kiinalaiset arkeologit laskivat muurin varrelta miltei 44 000 historiallisesti merkittävää kohdetta, ennen muuta puolustusrakennelmia. Juuri niistä muurissa varsinaisesti onkin kyse: sarjasta luonnon- ja tiilikivistä ja tiukkaan pakatusta maasta rakennettuja linnoituksia, joilla Kiina suojasi rajaansa pohjoisen vaeltajakansoilta.
Samalla saatiin rajalle aikansa tulliasemia, jotka ottivat omansa Silkkitietä länteen kuljetetuista tavaroista.
Muurin vanhimmat osat ovat seitsemänneltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Tunnetuin rakennusvaihe on Kiinan ensimmäisen keisarin Qin Shi Huangin ajoilta vuosilta 220–260 e.a.a. Hänen aikanaan muurista tuli yhtenäinen, joskin nuo osat ovat jo lähes kadonneet.
Luonnonvoimat ja ihmiset uhkana
Ming-dynastian aikana 1300–1600-luvuilla muuria uusittiin huomattavassa määrin. Kartoittajat totesivat nyt, että vain hieman yli kahdeksan prosenttia tuon ajan muurista on ehjää. Noin 74 prosenttia on huonossa kunnossa, ja paikoin jäljellä ovat vain perustukset.
YK:n tiede- ja kulttuurineuvosto Unesco nimesi Kiinan muurin maailmanperintökohteeksi vuonna 1987.
Kiinan kulttuuriviranomaiset ja asiantuntijat varoittavat, että luonnonvoimat ja ihmiset tekevät muurille sellaista tuhoa, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi, jotta perintö säästyisi vastakin.
Muurin kartoituksesta kertoo muun muassa arkeologialehti Past Horizons.