Valtioneuvoston viime keväänä hyväksymän ohjelman lopullisena tavoitteena on palauttaa Pohjois-Pohjanmaalla luonnonmukainen lohikanta lähes 400 kilometriä pitkään Iijokeen.
Lähivuosina kalatiet on rakennetaan myös Iijoen alajuoksun viidelle Pohjolan Voiman voimalaitospadolle.
Suunnitelmat etenevät ensi vuonna
Kalateiden rahoitus- ja vesioikeudelliset luvat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aikoo suunnitella ensi vuoden aikana. Mutta myös rahaa rakentamiseen pitää löytyä. Sitä ei ELY:n ympäristöjohtaja Heikki Aronpään mukaan löydy helposti perinteisistä kassoista, kuten EU:n rakennerahastoista.
- Se puoli taitaa olla tukossa. Kansallisella tasolla rahaa löytyy kun etsitään esimerkiksi valtiolta, kunnilta ja voimayhtiöiltä, Aronpää toteaa.
Pelkästään Iijoen kalateiden rakentaminen maksaa noin 15 miljoonaa euroa. Aronpään mukaan Iijoen, Kemijoen ja Kymijoen kesken saattaa syntyä lähivuosina pientä kädenvääntöä kalateiden rahoituksesta.
Iijoki on kalatiestrategiassa ykköskohde, jonka vuoksi Aronpää odottaa rahoitusta levollisin mielin.
- Meillä Iijoella on se etu, että jokeen nousevissa vaelluskaloissa on sen alkuperäistä geeniperimää. Se on selvä etu, kun kalateiden tulevaisuutta suunnitellaan.
Kalojen liikkeitä tutkitaan
Lohikalojen käyttäytymistä Iijoen voimalaitosten läheisyydessä on tutkittu viime vuodet tiiviisti siirtämällä muun muassa kalaa merialueelta Iijoen keskijuoksulle ja laitosten alapuolelle. Tulokset ovat lupaavia. Kalat pyrkivät kohti luontaisia kutualueitaan.
Metsähallituksen erätaloussuunnittelija Pirkko-Liisa Luhdan mukaan Iijoen luontaisen kalakannan tulevaisuus näyttää hyvältä.
- Tietämys kalateiden rakentamisesta Suomessa alkaa olla samalla tasolla kuin muuallakin maailmassa. Uskon, että kala alkaa liikkua Iijoen kalateissä.
Kalateiden toimivuutta Iijoessa seurataan lähivuosina merkitsemällä osa taimenista lähettimillä. Kalateihin asennetaan anturit, joten kalojen liikkumista ylä- ja alavirtaan on helppo seurata.