Sata vuotta sitten alettiin Suomessa ihannoida asumista, jota kutsuttiin "jalostetuksi kotikulttuuriksi". Yhtenä esimerkkinä kodista, jossa kotikulttuuri oli kohonnut korkeammalle asteelle, pidettiin säveltäjämestari Jean Sibeliuksen Ainola-kotia Tuusulassa. Myöhemmin tällaiset kotikulttuurin henkistymät ristittiin kulttuurikodeiksi.
Kulttuurikoti-käsite elää yhä
Kulttuurikoti-käsite puhuttaa ihmisiä yhä, siihen törmää milloin sisustuslehdissä, milloin nettikeskustelupalstoilla. Millaista huushollia sitten voi nykypäivänä kutsua kulttuurikodiksi? Muutama peruselementti tarvitaan, sanovat kansatieteilijä, huhtikuussa tohtoriksi väittelevä Jukka Relas ja historianprofessori Matti Klinge.
- Pitää olla kirjoja, tauluja, musiikki-instrumentteja, luettelee Relas. Hän painottaa, etta asukkaalla tulee olla kulttuuriesineisiinsä voimakas henkilökohtainen side, ne eivät saa olla pelkkiä koristeita. Mutta kulttuuriarvon omaavia esineitä ei toisaalta tarvitse olla paljon. Jukka Relas pitää kulttuurikotina myös äärimmäisen niukasti ja pelkistetysti sisustettua japanilaista kotia:
- Se voi olla tietoisesti suunniteltu, harkittu minimalistisen japanilaisen tradition jatkumo, hän selittää.
Kulttuurikodissa on vilkas seuraelämä
Professori Klinge listaa myös kulttuurikotiin kuuluviksi kirjat, taulut, musiikin ja tieteen, mutta hän lisää keskeisenä aspektina mukaan ihmiset:
- Kulttuurikotiin kuuluvat olennaisena osana paitsi asukkaat myös vieraat. He yhdessä luovat sen tason millä liikutaan, keskustelut ja sosiaalisen elämän ylipäätään, sanoo Klinge.
Kulttuurikotia ei tehdä rahalla
Kulttuurikodin esineistön ei tarvi olla vain vanhaa, mukana voi olla modernia taidetta, jopa populaaria kulttuuria, kunhan kytköksiä traditioonkin löytyy. Kultturikotia ei myöskään luoda rahalla:
- Kulttuurihan ei ole kiinni rikkaudesta vaan asenteesta, Matti Klinge sanoo.
Nykypäivän henkinen ilmapiiri ei ole omiaan innostamaan kulttuurikodin luomiseen, Jukka Relas epäilee.
- Median tuoma pinnallinen kulttuuri on niin läpitunkevaa kaikkialla, eräänlainen helppouden ja keveyden tavoittelu, että kulttuurikodin luominen voi tuntua liian vaativalta. Se on kuitenkin pitkällinen prosessi,joka vaatii paljon miettimistä, hyvää makua ja harkintakykyä, Relas pohtii.