EU:lle tänä vuonna myönnetty Nobelin rauhanpalkinto tuntui lohdutuspalkinnolta eurokriisin keskellä painivalle unionille. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola katsoo, että eurokriisi on heikentänyt eurooppalaisen mallin vaikutusvaltaa maailmalla.
- Eurokriisi on syönyt normatiivista malliesimerkkivaltaa, joka Euroopalla on ollut. Samalla painopisteen siirtyminen sinne Aasian ja Tyynen valtameren alueelle on tuottanut tuntemuksen, että Eurooppa on yhä enemmän marginaalisessa asemassa. Maailmassa on nyt paljon muitakin malleja. Kiinan, Brasilian ja Intian nousu on tuottanut uusia malleja maailman valtioille, Aaltola sanoo.
Kreikka pysyi eurossa - vielä
Vuoden mittaan EU-johtajat väänsivät kättä ratkaisuehdotuksista lukuisissa aamun tunteihin venyneissä kokouksissa.
Kesällä alkoi jo näyttää siltä, että Kreikka pian putoaa euroalueesta, varsinkin kun maassa jouduttiin pitämään kahdet parlamenttivaalit hallituksen muodostamiseksi. Oikeistolaisen Uuden Demokratian johtama jyrkkiä leikkauksia tukeva rintama voitti lopulta kesäkuun vaalit.
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta arvioi silti, että Kreikka voi joutua ulos euroalueesta jo vuoden 2013 aikana. Syynä ei Patomäen mielestä enää ole se, että Kreikan velkakirjojen korko lähtisi yhtäkkiä hirveään nousuun. Suurin ongelma on poliittinen.
- Dramaattisen huono taloudellinen kehitys ja sen poliittiset seuraukset tarkoittavat sitä, että Kreikan lähtö eurosta vuoden 2013 aikana on hyvin todennäköinen, Patomäki sanoo.
Hollanden voitto kyseenalaisti budjettikurin
Toukokuussa Ranskassa sosialistien Francois Hollanden presidentinvaalivoitto näytti haastavan euroalueen talousmahdin, Saksan, ajaman tiukan budjettikurilinjan.
Saksan ja Ranskan välit ovatkin olleet jännitteisemmät kuin presidentti Nicolas Sarkozyn kaudella mutta Hollande on joutunut pitkälti taipumaan säästölinjalle.
- Ranskassa Hollande on käytännössä kuitenkin hyvin pitkälle hyväksynyt nämä kurinpito-ohjelmat ja saavuttanut vain hyvin pieniä kompromisseja Saksan kanssa eikä mitään isompia muutoksia Euroopan politiikkaan. Myös Kreikassa ne voimat, jotka ovat tämän kriisin takana ja ovat pitäneet yllä vallitsevaa tilannetta, ovat edelleen vallassa, professori Heikki Patomäki sanoo.
Velkakirjojen osto rauhoitti markkinoita
Suurin huoli oli uhka, että Espanjan velkataakka kaatuisi EU:n hoidettavaksi.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi lupasi heinäkuussa, että mandaattinsa rajoissa EKP on valmis tekemään kaikkensa euron pelastamiseksi. EKP:n ohjelma ongelmavaltioiden velkakirjojen ostamisesta jälkimarkkinoilta rauhoittikin syksyyn mennessä rahoitusmarkkinoita.
- Taustalla on joka tapauksessa keskuspankin mahdollisuus painaa rahaa ja sitä kautta ostaa vaikeuksissa olevien maiden velkoja pois. Sehän tietysti rikkoo Euroopan unionin perussopimuksia mutta on käytännössä onnistunut rauhoittamaan markkinoita, professori Heikki Patomäki sanoo.
Huolestuttavaa oli edelleen se, että euroalue kokonaisuutena vajosi heinä-syyskuussa virallisesti toiseen taantumaansa vuoden 2009 jälkeen.
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta katsoo, että EU-kansalaisten näkemykset eivät juuri ole päässeet vaikuttamaan EU:n talouspolitiikan suuriin linjoihin.
- Keskustelua pidemmän aikavälin suuntaviivoista on ollut ihan liian vähän. Koko ajan on toimittu sillä logiikalla, että nyt on pakko tehdä tämä seuraava asia, jotta kriisi ei pahene, kauhea kiire on koko ajan ja sen mukaan myös kansanedustajat ovat tehneet päätöksiä, Patomäki sanoo.
Patomäen näkemys on, että Euroopan unionissa yritetään lukita erilaisilla kansainvälisoikeudellisilla sopimuksilla kiinni yksi talouspoliittinen oppi, jossa budjettien pitää olla tasapainotettuja ja yhteensopivia kilpailukykypolitiikan kanssa.
- Tavoitteena on nimenomaan saavuttaa markkinoiden, ennen kaikkea rahoitusmarkkinoiden, luottamus ja usko tähän politiikkaan. Kansalaisten luottamuksella ja uskolla tai demokratialla ei tunnu olevan paljonkaan väliä, Patomäki arvostelee.