Monesta digitaalipokkarista löytyy yötila- tai ilotulitusvalikko. Kokkolalainen valokuvausharrastaja Teemu Hujanen suosittelee kokeilemaan erilaisia säätöjä ennen kuvan ottamista.
- Niitä kannattaa testata. Mutta tärkeintä on saada kamera vaikka tukijalalle, tai hätätapauksessa ottaa tukea seinästä tai vaikkapa kaidetta vasten. Tärähtämätön kuva hämärässä valossa on kuitenkin tavoite, Hujanen muistuttaa.
Kännykkäkamerallakin voi ilotulituskuvan napata. Mutta ainoa zoomi, jota voi käyttää ovat omat jalat.
- Laatu heikkenee heti, jos kännyllä zoomaa. Uusissa Nokian kännyköissä tosin on optinen zoomi, mutta sellaista puhelinta ei jokapojalta löydykään, huomauttaa Hujanen.
Pysäytetty hetki vai pitkät valorannut?
Järjestelmäkameran säädöissäkin on ilotulitus-valikko olemassa. Ammattitason valokuvausvehkeet omistava Hujanen vannoo kuitenkin manuaali-asetusten nimeen eli silloin pelataan aukolla ja valotusajalla.
- Itse kuvaisin ilotulitusta ehdottomasti manuaalilla, koska järkkäri antaa eri vaihtoehtoja hetken tallentamiseen.
Lyhyellä valotusajalla ilotulitus on kuin pysäytetty, hetkellinen tilanne. Pitkällä suljinajalla taas ilotulite jättää pitkät näyttävät rannut. Silloin on kuitenkin tukijalka oltava matkassa.
- Takuuvarmasti näyttävät kuvat saa asetuksilla, jossa filmiherkkyys on sata, aukko 5,6 ja vielä usean sekunnin suljinaika, neuvoo Hujanen.
Myös kuvauspaikan valitsemiseen kannattaa uhrata aikaa. Kuvaan kannattaa ottaa muutakin kuin monivärisiä valokuviota, vaikkapa rakennuksia, ihmisiä tai ympäristöä.
Yksi "peruserhe" pimeässä kuvaaville sattuu.
- Kameran salama valaisee pimeässä vain muutaman metrin päähän. Jos kohde on kauempana, oli se sitten rakennus tai ihminen, kannattaa ottaa salama suosiolla pois.
Eli ilotulitteita kuvatessa salamasta on harvemmin apua.