Työ- ja elinkeinoministeriön listauksen mukaan täystyöllistettyjä ovat ainakin yllä olevassa taulukossa olevien ammattien harjoittajat.
TEM kokoaa valtakunnalliset tiedot alueellisten TE-toimistojen eli työvoimatoimistojen tilastoista. Työvoimatoimistot seuraavat noin kahtasataa ammattinimikettä. Listauksessa pisteytetään työttömien työnhakijoiden suhde avoimiin työpaikkoihin.
Esimerkiksi sairaanhoitajien työttömyysaste on alle 2 prosenttia. Lähi- ja perushoitajien työttömyysaste on noin 4 prosenttia.
- Tämäkin "työttömyys" johtuu siitä, että avoimet työpaikat ja töitä etsivät työntekijät eivät aina ole samoilla paikkakunnilla, kuvailee sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn työttömyyskassan johtaja Markus Rantanen.
Työ- ja elinkeinoministeriön listasta puuttuvat ainakin juristit ja meteorologit. Tiettävästi meteorologeja ei paljon kortistossa näy, kuten ei myöskään lakimiehiä.
- Jos meteorologeja on työttöminä yksi tai kaksi, niin kyllä voi jo täystyöllisyydestä puhua, hymähtää Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton viestintäpäällikkö Tuula Kilpeläinen.
Lakimiesten työttömyysaste on 3 prosenttia, joka monissa muissa ammateissa tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä. Lakimiesliiton viestintäjohtaja Juhana Harju ei kuitenkaan ole valmis puhumaan lakimiesten täystyöllisyydestä.
- Lakimiesten työllisyystilanne on hyvä, mutta se edellyttää koulutuksen tason säilymistä hyvänä kaikissa tiedekunnissa, Harju muotoilee.
Ylitarjontaa IT-väestä ja toimistotyöntekijöistä
Ylitarjontaa työvoimatoimistoilla on paitsi tunnetusti luovien alojen osaajista, myös rakennemuutoksen myötä IT-väestä.
- Viisi vuotta sitten tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajien työllisyystilanne oli aivan erilainen kuin nyt. Kyllä tässä taustalla ovat suuret irtisanomiset, toteaa Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala.
Vähiten tarvetta Suomessa on toimistotyöntekijöille.
- Ennen oli toimistojen sekatyöläisiä - toimistotyöntekijöitä. Ei sillä ammattinimikkeellä enää työllisty, hymähtää Tuomaala.