Kehitysvammaisia ihmisiä kohdellaan terveydenhuollossa usein kehnosti ja loukkaavasti. Tasavertaisista palveluista kiinni pitäminen saattaa vaatia sekä sinnikkyyttä että taitoa toimia monimutkaisessa lakiviidakossa.
Kehitysvammaisten tukiliiton lakineuvontaan tulee vuosittain pari tuhatta kyselyä, jotka koskevat muun muassa asumiseen liittyviä asioita, henkilökohtaista apua, terveydenhoitoa sekä muita kehitysvammaisille kuuluvia palveluita.
Suomalaiskuntien suhtautumisessa kehitysvammaisten lakisääteisten palvelujen järjestämiseen on suuria eroja, kertoo lakimies Tanja Salisma.
- Joissain kunnissa palvelut sujuvat hyvin, mutta on myös paljon kuntia, joissa kehitysvammaiset tai heidän läheisensä joutuvat valittamaan saadakseen lakisääteiset palvelut.
- Tuntuu siltä, että jotkut kunnat tekevät ensin ihan lainvastaisia linjauksia ja muuttavat niitä vasta sitten, kun saavat oikeuden päätöksen, että lakia on noudatettava.
"Hammashoito kuin keskiajalta"
Ylöjärveläisellä Liisi Pietilällä on harvinainen kehityshäiriö, ns. Angelmanin oireyhtymä. Ylöjärven Nummikodissa asuva Pietilä viihtyy hyvin hoitokodissa, mutta hammashoidon kanssa on ollut isoja ongelmia.
- Vielä aikuisenakin Liisin hampaita yritettiin tarkistaa niin, että kuusi ihmistä piteli hänestä kiinni. Minusta se oli aivan epäinhimillistä, ja me vanhemmat vaadimme, että hänen hampaansa täytyy aina hoitaa narkoosissa, kertoo Liisin äiti Riitta Pietilä.
- Viime keväänä Liisi aristi suutaan, laihtui ja oli muutenkin apaattinen. Tampereen yliopistosairaalan poliklinikalla lääkäri totesi, että mistä te tiedätte, että tyttärenne hampaat ovat kipeät, oireiden syyhän voi olla muukin. Tays:ssa Liisi olisi laitettu ei-kiireettömän hoidon jonoon. Hoitoon pääsy olisi kestänyt useita kuukausia.
- Kehitysvammaisten hampaat mätänevät hoitojonoihin, puuskahtaa Riitta Pietilä.
Pietilät tilasivat ajan yksityiseltä klinikalta.
- Suukirurgi teki töitä useita tunteja, sillä Liisin hampaat olivat päässeet todella huonoon kuntoon. Neljä hammasta jouduttiin leikkaamaan pois. Operaation jälkeen Liisi parani nopeasti, ja on taas oma itsensä.
Kalliin hoitolaskun Pietilät maksoivat itse.
- Olen ehdottanut yliopistosairaalalle, että Liisin hampaat hoidettaisiin narkoosissa säännöllisesti esimerkiksi kahden vuoden välein. Sieltä vastattiin, että sellaiseen ei ole varaa.
Pompottelua potilasta kuulematta
Tamperelainen Pertti Laitinen katkaisi jalkansa toissa syksyn lumimyräkässä. Siitä alkoi hoitorumba, jonka käänteitä hänen on mahdoton ymmärtää.
- Minua on pompoteltu sairaalasta toiseen, Tays:n ja Hatanpään sairaalan välillä. Minua ei ole kuultu, vaikka olen yrittänyt lääkäreille selittää, mitä on tapahtunut.
- Toinen lääkäri sanoo toista ja toinen toista, ihmettelee Pertti Laitinen.
- Kyllä lääkärin pitäisi kuunnella myös potilasta. Ja toinen asia on, että potilaalle pitää puhua selkokieltä.
Laitinen toimii aktiivisesti Me Itse ry:ssä. Yhdistys puolustaa kehitysvammaisten oikeuksia ja tukee vammaisten osallistumista yhteiskuntaan sen tasavertaisina jäseninä.
- Vammaisten pitää olla tasavertaisia hammashoidossa ja lääkärissäkäynnissä. Pompottelu pitää lopettaa.