Maailman keuhkoiksi kutsuttujen sademetsien kaatamisen ongelmavyyhti on laaja. Sademetsät sitovat hiilidioksidia ja hidastavat ilmastonmuutosta. Jos ne kaadetaan öljypalmuviljelmien tieltä, seurauksista saavat kärsiä kaikki.
- Sademetsän raivaaminen tuottaa aivan valtavat hiilidioksidipäästöt. Ne tulevat sekä puustosta että maaperästä, mikä raivataan ja kuivatetaan plantaaseja varten. Palmuöljy tuottaa itse asiassa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet, sanoo Greenpeacen biopolttoainevastaava Sini Harkki.
Biopolttoaineita myydään kuitenkin juuri päinvastaisella ympäristöväittämällä. Palmuöljystä tehtävän biopolttoaineen väitetään tuottavan vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilisten polttoaineiden. Myös maailman suurimpiin öljypalmun käyttäjiin lukeutuva Neste Oil pyrkii kovaa vauhtia eroon palmuöljyn käytöstä, jota on tätä nykyä 54 prosenttia yhtiön biopolttoaineiden raaka-aineesta. Yhtiön ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Simo Honkanen myöntää, että palmuöljystä tehty biodiesel ei ole paras mahdollinen hiilidioksipäästöjen vähentäjä.
- Jätepohjaisilla saadaan parhaimmat kasvihuonekaasupäästövähennykset, Honkanen sanoo.
Kuka salasi tullitilastot?
Palmuöljyn ympäristöongelmat esimerkiksi Indonesiassa ovat jo sitä luokkaa, että niiden jäljille ei haluta edes päästää. Suomeen tuotavan palmuöljyn tullitilastot on salattu juuri samoihin aikoihin, kun Neste Oilin Porvoon biodieseljalostamo aloitti toimintansa vuonna 2007. Määräävässä asemassa oleva yritys voi näin tehdä vetoamalla liikesalaisuuteen. Tullitilastoista ilmenisi tarkalleen mistä palmuöljy on peräisin. Tullitilastot kertovat, että ennen salausta Suomeen tuotu palmuöljy tuli valtaosin Indonesiasta.
Neste Oil väittää kuitenkin olevansa tietämätön salauksesta.
- En tiedä, onko se salattu, mutta palmuöljyä tuotetaan Kaakkois-Aasiassa, muutamissa Väli-Amerikan maissa ja Afrikassa, Neste Oilin Simo Honkanen sanoo.
Neste Oil sanoo kuitenkin, että kyseessä on liikesalaisuuksien piiriin kuuluva asia.
Pelastaako sertifiointi?
Neste Oil sanoo, että heidän tuotantonsa on pääosin sertifioitua. Se tarkoittaa, että biodieselin raaka-ainetta viljellään vain jo olemassa olevilla palmuöljyplantaaseilla, eikä uutta sademetsää raivata öljypalmujen kasvatukseen.
- Neste Oililla on erittäin tarkka jäljitettävyysjärjestelmä. Pääsemme tilatasolle asti tutkimaan palmuöljyn alkuperän, Honkanen sanoo.
Ympäristöjärjestössä ollaan eri mieltä.
- On todella tyypillistä, että esimerkiksi Indonesiassa alkuperätodistukset ovat järjestelmällisesti väärennettyjä, Greenpeacen Sini Harkki sanoo.
Vaikka palmuöljyä tuotettaisiin tietyllä plantaasilla sertifioidusti, öljyn kysynnän kasvaessa, yhä enemmän peltopinta-alaa raivataan sademetsistä. Jos öljypalmun tuotanto siirtyy esimerkiksi entiselle viljelymaalle, tarvitaan taas lisää viljelysmaata ruoan tuotantoon, joka otetaan esimerkiksi sademetsästä. Suurin ongelma ovatkin palmuöljyn viljelyn epäsuorat vaikutukset.
Vaikka Neste Oil kiistää asian, ympäristöjärjestö laskee, että Neste Oilin volyymeilla ei voi välttää palmuöljyplantaasien raivaamista sademetsiin, ja suurimmilta tuottajilta ostamista. Tällaisiin kuuluu esimerkiksi Wilmar, joka on yksi suurimmista palmuöljyntuottajista Indonesiassa. Yhtiö on viimeisellä sijalla Newsweekin julkaisemalla maailman suuryritysten listalla.
- Käytännössä sellaista sertifikaattia ei ole, joka estäisi ihan todellisuudessa sademetsän raivaamisen. Peltoa ei välttämättä raivata Neste Oilin tarpeeseen, mutta puhutaan sekä suorista että epäsuorista vaikutuksista.
80 prosenttia palmuöljystä tuotetaan ruokaöljyiksi, mutta nopein palmuöljyn tuotannon ja käytön kasvu johtuu kuitenkin biopolttoaineista.
- Sieltä tulee hyvin suuri uusi paine raivata sademetsiä palmuöljyplantaasiksi, Harkki sanoo.
Mikä on vastuullista?
Neste Oil raportoi vastuullisuudestaan ahkerasti, mutta palmuöljyn alkuperää kotimaisella bensapumpulla asioivan kuluttajan ei yhtiön mukaan jostain syystä tarvitse tietää.
- Me toimitamme kaiken tiedon, mikä vaaditaan palmuöljystä viranomaisille ja asianomaisiin lähteisiin, nyt me käytämme kaiken kaikkiaan kymmentä erilaista raaka-ainetta ja raaka-ainepohja koko ajan laajentuu. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan kertoa mistä valmiin tuotteen raaka-aine tulee, koska siinä saattaa olla usempia eri raaka-ainekomponentteja, Neste Oilin Honkanen sanoo.
- Tuotannon alkuperämaa ja raaka-ainemäärät ovat sen tyyppistä perustietoa, että jos pyritään biopolttoaineita kestävästi tuottamaan, niin pitäisi olla ilmiselvää, että tällaiset tiedot voidaan avoimesti julkaista, Harkki kritisoi.
Viranomaiset eivät kuitenkaan vaadi laskemaan palmuöljyn tieltä raivatun sademetsän ympäristövaikutuksia. Näin on esimerkiksi lokakuussa julkaistussa EU-komission esityksessä biopolttoaineista. Tämä voi johtaa virheelliseen biopolttoaineiden hiililaskentaan ja antaa väärän kuvan esimerkiksi palmuöljyn avulla saavutetuista, direktiivien edellyttämistä päästösäästöistä. Esimerkiksi VTT:n raportissa, jossa pyritään arvioimaan Suomen biopolttoainekäytön päästövaikutuksia, todetaan, että arviointi on hankalaa, koska esimerkiksi palmuöljyn osalta alkuperää ei saa selville.
- Ympäristövaikutusten arviointi on nyt lähes mahdotonta. Laskukaavat ovat täysin pielessä, Harkki sanoo.