Oiva Ketonen syntyi 21.1.1913 Teuvalla Perälän kylässä. Ketosen lapsuudessa Perälä tunnettiin Etelä-Pohjanmaalla jopa poikkeuksellisesta poliittisesta kahtiajakautumisesta. Laajassa kirjallisessa tuotannossaan hän käsittelikin muun muassa vuoden 1918 sodan syitä ja seurauksia, koska katsoi filosofin tehtäväksi vaikeiden, myös kansakuntaa repivien kysymysten pohtimisen.
1930-luvulla Ketonen opiskeli matematiikkaa ja teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa. Aikanaan läpimurtona pidetty väitöskirja Predikaattikalkyylin täydellisyydestä valmistui jatkosodan aikaan 1943. Väitöskirjan ansiota lisää myös se, että Ketonen teki sen täysin ilman ohjausta. Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professorina hän toimi 1951-1977.
Korkeakoulut olivat Ketosen lempilapsi
Presidentti Urho Kekkonen asetti Oiva Ketosen korkeakoulupoliittisen työryhmän johtoon vuonna 1965. Tulokset näkyvät yhä.
- Ketosen vetämän työryhmän työn hedelmänä meille oikeastaan on syntynyt maaseutuyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkosto. Ketonen ajatteli erittäin myönteisesti ammattikorkeakoulujen ideasta, koska hän ajatteli olevan paljon sellaisia opiskelijoita, joita käytännöllinen tekeminen kiinnostaa teoreettista tietoa enemmän, sanoo Vaasan yliopiston filosofian yliopistonlehtori Tommi Lehtonen.
Laaja kirjallinen tuotanto
Suuri maailmanjärjestys 1948 ja Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus 1961 olivat kirjoja, joista suuri yleisö tuli Ketosen tuntemaan. Tieteenfilosofian peruskysymyksiä Ketonen hahmotteli kirjassaan Se pyörii sittenkin 1976. Näitä kirjoja ovat lukeneet useat suomalaiset opiskelijapolvet.
- Ketosen akateemiset lähtökohdat olivat sekä matematiikassa että filosofiassa. Myöhemmässä tuotannossaan hän suuntautui enemmän tieteen historiaan ja filosofiaan. Niissä hänen merkityksensä on ollut erittäin suuri. Voi sanoa että monta suomalaista opiskelijasukupolvea on lukenut Oiva Ketosen tieteenfilosofisia teoksia, Lehtonen jatkaa.
Teuva muistaa akateemikkoaan
Ketosen kotikunta kunnioittaa Oiva Ketosen muistoa juhlaseminaarilla ja hänen elämäntyötään esittelevällä näyttelyllä. Teuvan lukion oppilaat ovat opiskelleet Vaasan yliopiston Filosofian perusteet -kurssin, jossa he ovat pohtineet Ketosen ajattelua ja tuotantoa.
- Ketonen on hyvä esimerkki meidän nuorille myös siitä, että täältä syrjäkyliltäkin voi ponnistaa merkittäviin asemiin yhteiskunnassa. Ketonen on ollut mukana luomassa maamme korkeakoulutusta ja toivottavasti se innoittaa nuoriamme eteenpäin, sanoo Teuvan kunnan sivistystoimenjohtaja Erkki Nevanperä.
Akateemikko Oiva Ketonen kuoli 3.9.2000 Helsingissä. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.