Keksinnön jalostaminen ideasta lopputuotteeksi vaatii osaamista, aikaa ja kovaa työtä. Keksintöjä harvoin jalostetaan päätyönä ja keksijän toimeentulo tuleekin yleensä muusta palkkatyöstä.
Parhaat keksinnöt syntyvät omasta kokemuspohjasta ja todelliseen tarpeeseen.
- Tynnyrissä kasvaneella ei varmaan ole keksintöjä. Sellainen henkilö on varmasti potentiaalinen keksijä, joka on nähnyt paljon, pystyy yhdistelemään asioita, ja jolle on jo kertynyt ikää ja kokemusta, sanoo Kainuun keksijät ry:n puheenjohtaja Eero Pikkarainen.
Yhteistyöllä eteenpäin
Keksijäkin tarvitsee yhteistyökumppaneita. Pikkaraisen mukaan jo idean syntyvaiheessa kannattaa hakea kumppania, jonka kanssa kehittää keksintöä. Idean synnyttyä suurin ongelma on Pikkaraisen mukaan se, miten tuotteesta saadaan tehtyä ensimmäinen prototyyppi.
- Yhteiskunta ja tuotteet yhteiskunnassa ovat monimutkaistuneet. Ensimmäisenkin prototyypin tekeminen vaatii hyvin paljon osaamista. Keksijän täytyy rakentaa sellainen verkosto, jossa protoja rakentuu, eikä keksijän tarvitse olla jokaisen alan asiantuntija.
Kun keksintö on jalostunut valmiiksi tuotteeksi, on edessä ponnistaminen markkinoille, mikä ei keksijälle aina ole ihan yksinkertaista.
Tynnyrissä kasvaneella ei varmaan ole keksintöjä.
Eero Pikkarainen
- Keksijä ei yleensä ole markkoinoidenkaan asiantuntija, eikä ehkä markkinahenkinenkään. Silloin pitäisi löytää taas kumppani, jonka kanssa viedä tuote markkinoille. Monet ovat Kainuussakin onnistuneet, Pikkarainen huomauttaa.
Runsaasti keksijäpotentiaalia
Pikkarainen uskoo, että Kainuun keksijämarkkoilla on paljon mahdollisuuksia. Kainuun keksijöillä on yli 30 jäsentä. Lisäksi yhdistyksen ulkopuolella on Pikkaraisen mukaan runsaasti keksijöitä.
Kainuussa uusia keksintöjä on syntynyt käytännön tarpeisiin muun muassa työkoneisiin, puurakentamiseen, kaivostoimintaan ja metsätalouteen. Mahdollisuuksia on myös kovaa vauhtia kasvavalla pelialla.