Paperiteollisuus on kokenut valtavan murroksen viime vuosina. Seitsemässä vuodessa tuotantokapasiteetista on kadonnut neljännes, ja tuhannet ihmiset ovat menettäneet työnsä.
Tuoreimpana tulilinjalle on joutunut paperikone UPM:n Rauman tehtaalla. Alasajoja nähdään todennäköisesti jatkossakin.
- Euroopassa on ollut jo useamman vuoden ajan ylikapasiteettia, eli koneita on liikaa kysyntään nähden. Teollisuus pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen sulkemalla koneita. Tätä kautta teollisuus pystyy nostamaan käyttöasteita ja toivoo nostavansa myös paperin hintaa, sanoo metsäekonomisti Matleena Kniivilä Pellervon taloustutkimuksesta.
Strategiassa korkeampi luku
Metsäteollisuus hotkii neljänneksen koko Suomen sähköntarpeesta. Paperintuotannon alamäki heijastuu siis väistämättä myös maan energiapolitiikkaan, erityisesti ennusteisiin tulevasta sähkönkulutuksesta.
Asia noussee keskusteluihin hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmässä perjantaina. Silloin ministerityöryhmän on määrä lyödä lukkoon ilmasto- ja energiastrategian päivitys, jossa linjataan politiikkaa aina vuoteen 2025 asti. Ministeriryhmää johtaa energia-asioista vastaava elinkeinoministeri, Jan Vapaavuori (kok.).
Työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa pian julkaistavan energiastrategian tausta-aineistossa massa- ja paperiteollisuuden sähkönkulutuksen nousevan 21 terawattituntiin vuonna 2020. Luku perustuu oletukseen, että nyt vajaakäytöllä olevat paperikoneet nostetaan taantuman jälkeen pyörimään taas täydellä teholla.
- Pidän realistisempana, että massa- ja paperiteollisuuden sähkön käyttö on vuonna 2020 pikemminkin luokkaa 17 - 19 terawattituntia, professori Lauri Hetemäki arvioi.
Hetemäki leimattiin aiemmin synkistelijäksi, kun hän ennusti tuntuvia alasajoja metsäteollisuuteen. Sittemmin hänen ennusteensa ovat osoittautuneet paikkansa pitäviksi. Entä mitä vaatisi ministeriön tavoitteen toteutuminen?
- Käytännössä tästä päivästä eteenpäin ei enää tehtaita juurikaan suljettaisi, toisaalta sitten taas energiatehokkuuden osalta ei saavutettaisi enää merkittäviä lisähyötyjä.
Tilastot todistavat romahduksen
Kyyti on ollut massa- ja paperiteollisuudessa hurjaa. Tilastokeskuksen mukaan teollisuudenalan sähkönkäyttö putosi vuoden 2006 huippukulutusvuodesta vuoteen 2011 mennessä yhteensä 7,2 terawattituntia.
Tilastokeskuksen tiedossa ei ole vielä tarkkaa lukua vuodelle 2012, mutta Hetemäki laskee luvuksi 18,4 terawattituntia. Energiateollisuuden vuoden 2012 tilastojen perusteella päädytään samansuuntaiseen lukuun (18,5 TWh).
Massa- ja paperiteollisuuden sähkönkäyttö on siis pudonnut vuosina 2006 - 2012 noin kahdeksan terawattituntia, mikä vastaa Loviisan molempien ydinreaktoreiden vuotuista sähköntuotantoa.
Mahdollinen tuleva metsäteollisuuden nousukaan ei välttämättä nosta sähköntarvetta entisiin mittoihin. Teollisuus suuntaa jatkossa näillä näkymin yhä enemmän tuotteisiin, joiden valmistus vaatii selvästi vähemmän energiaa kuin vaikkapa aikakauslehtipaperi.
Tuotanto putoaa yhä
Hetemäki perustaa sähkönkulutusarvionsa oletukseen, että massa- ja paperituotannon kapasiteetti putoaa vuoteen 2020 mennessä noin 10 - 20 prosenttia.
Pellervon taloustutkimuksen Kniivilä pitää Hetemäen näkemystä massa- ja paperituotannon kapasiteetin pienentymisestä mahdollisena.
- Kuulostaa ihan realistiselta arviolta. Mutta on hyvin hankala arvioida kysynnän kehittymistä, kun ei tiedetä miten sähköiset palvelut vievät kysyntää paperilta, Kniivilä sanoo.
Mutta miksi valtiovalta sitten esittää ylioptimistisen kuuloisen arvion metsäteollisuuden sähkönkulutuksesta, vaikka asiantuntijat pitävät paperiteollisuuden kapasiteetin vähenemistä selvänä asiana?
Yksi syy voi olla se, että energia-ala on tärkeimpiä investoijia Suomessa. Valtiovallan on siis syytä antaa energiastrategiassaan elinkeinoelämälle viesti, että sähkönkulutus ei enää jatkossa vähene metsäteollisuudessa ja että uusia voimalaitoksia tarvitaan.
Metsäteollisuus on itsekin mukana energiateollisuudessa muun muassa merkittävillä ydinvoima- ja vesivoimaosuuksilla. Lisäksi metsäteollisuus tuottaa suurimman osan uusiutuvan energian osuudesta.
Toinen syy voi olla taas se, että eduskunta on linjannut, että ydinvoimaa ei pidä rakentaa sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen. Tämänkin takia on parempi osoittaa, että sähkölle riittää kysyntää kotimaassa.