Oman muistin heikkenemistä vähätellään usein. Ongelmaan haetaankin apua tyypillisesti vasta lähiomaisen patistelemana.
- Muistisairauteen liittyy edelleen tietynlaista häpeää. Tästä syystä omaa muistamattomuutta saatetaan peitellä niin kauan kuin on mahdollista, kertoo Muistiluotsi Keski-Pohjanmaan muistiasiantuntija Liisa Syrjälä.
Syrjälän mukaan apua haetaan nykyään kuitenkin entistä herkemmin. Tilannetta on parantanut entistä avoimempi tiedotus ja keskustelu.
- Mekin olemme yrittäneet korostaa, että muistisairaus on sairaus muiden joukossa.
Virikkeitä ja lepoa
Omaa muistia voi kehittää ja ylläpitää monella eri tavalla. Syrjälän mukaan asioista innostuminen on parasta lannoitetta aivoille.
Tärkeää onkin pitää niin mieli kuin ruumis virkeänä.
- Aivot tykkäävät liikunnasta yhtä lailla kuin kroppa. Olisikin hyvä harrastaa sykettä nostattavaa liikuntaa noin pari kertaa viikossa. Myös lepoon, uneen ja stressin vähentämiseen on tärkeää kiinnittää huomiota.
Asioista innostuminen on parasta lannoitetta aivoille.
Liisa Syrjälä, muistiasiantuntija
Pelkkä fyysinen liikunta ei kuitenkaan riitä, sillä myös aivoja on jumpattava säännöllisesti. Syrjälän mukaan esimerkiksi ristikot ja lukeminen tarjoavat aivoille hyvää haastetta.
Muistin yksinä suurimpina vihollisina Syrjälä mainitsee alkoholin ja tupakan. Esimerkiksi kala, hedelmät, kasvikset ja marjat ovat puolestaan hyväksi muistille.
Apua ja tukea
Muistiliiton jäsenyhdistysten asiantuntija- ja tukiverkosto Muistiluotsi tarjoaa tukea kaikkiaan 17 maakunnassa.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sairastuneiden ja omaisten tukemiseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota viime keväänä, kun Muistiluotsi käynnisti toimintansa maakunnassa.
Varsinaista asiakasryntäystä ei ole vielä nähty.
- Ihmisillä ei ole vielä kovin paljon tietoa Muistiluotsien toiminnasta, vaikka olemme toki pyrkineet markkinoimaan itseämme kovasti. Asiakkaita ei siis ole ollut jonoksi asti, mutta kysyntää on kuitenkin ollut. Erilaiset ryhmätapaamiset ovat aina poikineet uusia asiakaskontakteja.