Erilaisia ruokaskandaaleja koetaan säännöllisin väliajoin. Alan klassikko Suomessa on ollut 60-luvun alun margariinikahina, jossa margariinin raaka-aineena käytetyn rasvan kerrottiin olevan peräisin kissoista ja ties mistä raadoista.
Kohu romahdutti margariinin kysynnän pitkäksi aikaa. Puheenparsissa kissat ja margariini yhdistettiin vuosikymmeniä.
Tunnetuin margariinityöntekijä lienee Aku Ankka. Akun työpaikaksi on mainittu Kattivaaran margariinitehdas.
Tutkiva journalismi pelasti kuluttajan, ja homma oli sillä selvä?
Ylen toimittaja Olli Ihamäki haastatteli asiasta kirjoittaneita lehtimiehiä vuonna 1986.
Erityisesti Ilmari Turjan kertomuksesta aukeaa aika lailla monimutkaisempi vyyhti.
Tulevan taustaa
Voita oli työlästä myydä, Suomessa oli voista ylituotantoa. Margariini oli jaolla samoilla apajilla.
Vaunun pohjalle lähes kymmenen senttiä paksu kerros matoja. Kuormien joukossa oli koiria, kissoja ja jäniksiä. Paikkakuntalaiset myös toivat keittimölle kaikki itse kuolleet eläimensä saaden niistä maksun.
Ähtävän Muovin työntekijä Aarne Jäväjä
Margariinimarkkinoista noin puolta hallitsi hollantilaisen Unileverin omistama S.W.Paasivaara, Raision Tehtaisiin kuuluvalla Margariinitehtaalla oli 30 prosentin osuus ja loput kuuluivat pienemmille tekijöille.
Suomessa puuhattiin liittymistä Euroopan vapaakauppa-alueeseen EFTA:an. Liitännäisjäsenyys toteutui syksyllä 1961. Vapaakauppa-alue ei oletettavasti helpottaisi voivuoren purkamista.
Raision tiedotuspäällikkönä myöhemmin toiminut ja Raision 50-vuotishistoriikin Jyvä, joka iti kirjoittanut Jarkko Heino muistaa omasta nuoruudestaan margariinisotaan johtaneen ajan.
- Olen kauppiaan poika ja muistan, että siihen aikaan kumpikin suurista margariininvalmistajista suorastaan vuoropäivinä alensi tuotteidensa hintoja. Tällainen hintakilpailu aiheutti varmasti paineita raaka-aineiden hankkijoita kohtaan, Heino kertoo.
Uusi Kuvalehti iskee
Ilmari Turjan päätoimittama Uusi Kuvalehti kirjoitti helmikuun alussa vuonna 1961 jutun otsikolla "Keinotteleeko ulkomainen margariinitrusti suomalaisten terveydellä?". Jutun kuvituksena oli otoksia vastenmielisistä teurasjätteistä, kuvatekstissä kysyttiin "Syömmekö jalostettua saastaa?"
Kirjoituksen tueksi lehti esitti rahtikirjajäljennöksiä, joiden mukaan helsinkiläiselle margariinitehtaalle oli kuskattu ala-arvoista rasvaa tonnikaupalla. Rasvan kerrottiin olevan peräisin raadoista ja ihmisravinnoksi kelpaamattomasta teurasjätteistä.
Uuden Kuvalehden syytös kohdistui Unilever-konserniin, joka omisti Helsingissa Paasivaaran margariinitehtaan.
Paasivaara kielsi kaiken ja puolusti tuotteensa laatua suurella ilmoituskampanjalla.
Asiasta tehtiin eduskuntakysely - ajan mittaan useitakin. Hallitukselta perättiin toimia.
Ihamuotila jutteli asiasta ja sanoi, että kyllä me voitaisiin kymmenellä miljoonalla painaa teidän lehtiä, että jaetaan Suomessa joka talouteen yksi lehti
Uuden Kuvalehden päätoimittaja Ilmari Turja
Margariini maalaisten hampaissa
Tuolloisen Maalaisliiton maakuntalehdistö tarttui aiheeseen innolla. Jalostusmeijereiden liitto aloitti kunnille suunnatun kirjekampajan, jossa neuvottiin siirtymään margariinista voihin esimerkiksi kouluissa. Maataloustuottajien keskusliitto MTK esitti valtioneuvostolle, että margariinin valmistus kielletään kokonaan.
Keskusrikospoliisi tarttui asiaan.
Tutkimuksissa selvisi, että ympäri maata todella toimi rasvasulattamoja, joissa erilaisista raadoista tiristettiin kovassa kuumuudessa rasvaa.
Tutkimuksissa paljastui edelleen, että ihmisravinnoksi kelpaamatonta rasvaa oli käytetty margariinin valmistukseen.
Poliisin tutkimukset käänsivät huomion Paasivaaran sijasta maataloustuottajien omistamaa Raisio-konsernia ja siellä lähinnä leipureiden ja kauppiaiden hallitsemaa Margariinitehdasta kohtaan.
Vastapuolen lehdistö riemastuu
Raisio-epäilyjen myötä oli aika puolestaan sosialidemokraattisen lehdistön repiä pelihousunsa silkasta riemusta. Raision hallituksessahan istui maataloushallituksen johtaja ja Maalaisliiton ministereitä pääministeriä myöten.
Maalaisliiton Kokemäellä ilmestyvä lehti Lallikin neuvoi puoluetovereita luopumaan tyyten koko margariinibisneksestä.
Vuoden 1961 syksyllä Raision asia oli oikeudessa, tehtaan johto tuomittiin tuntuviin sakkoihin ja tehdas joutui maksamaan neljän miljoonan markan korvaukset valtiolle.
Turja painaa päälle
Turjan Uusi Kuvalehti ei halunnut päästää Paasivaaraa pinteestä.
Turja hehkutti: "Miten margariinitehtaan herrat saataisiin ymmärtämään, että Suomessa kissaa kutsutaan kissaksi eikä kookospalmuksi?".
Paasivaara nosti kunnianloukkausjutun, mutta sai itse kaupunginviskaalin syytteen margariininvalmistuksen rikkeistä.
Uusi Kuvalehti marssitti oikeuteen margariinipajojen työntekijöitä, joiden todistajanlausuntoja levisi lehdissä yleisön luettaviksi. Ne viimeistään romahduttivat margariinin markkinat vuosiksi.
Ähtävän Muovin työntekijä Aarne Jäväjä lausui näin.
- Kuorma käsitti mädänneitä luita, pääkalloja ja sorkkia, ja siinä oli aivan vilisemällä matoja. Siirrettyämme luut ynnä muut vaunun vieressä olevaan kuorma-autoon jäi rautatievaunun pohjalle lähes kymmenen senttiä paksu kerros matoja, muistuttaen elävää muurahaispesää. Kuormien joukossa oli koiria, kissoja ja jäniksiä. Paikkakuntalaiset myös toivat keittimölle kaikki itse kuolleet eläimensä saaden niistä maksun.
Paasivaara sai tuomion, joka tosin oli lievempi kuin Raision.
Taustalla toimitettua
Voita oli liikaa, margariini oli jakamassa markkinoita. Suomi oli hankkiutumassa EFTA:n yhteyteen.
Margariinia oli mainostettu terveellisenä vaihtoehtona, jossa "kesän vitamiinit ovat tallella" (Paasivaaran Kultanauha-margariinin mainos).
MTK:n pj Veikko Ihamuotila oli tutustunut eurooppalaiseen kirjoitteluun margariinin epäilyttävistä raaka-aineista. Hän valjasti MTK:n lehden Maaseudun tulevaisuuden ja toimittaja Terho Vitikaisen tutkimaan margariinin sisukset.
- Hän sanoi, että jonkun pitäisi nyt selvittää margariinin kokoomus ja miten se on tehty, että kansa saa tietää, ettei se voin veroista ole, Terho Vitikainen kertoo Olli Ihamäen haastattelussa.
Paljastustehtailijan puheille
Vitikainen teki työtä käskettyä ja saikin kärkevän jutun aikaiseksi. Ihamuotila kuitenkin pohti, että juttu menee tuottajien lehdessä hukkaan, se pitäisi saada kuluttajien silmien eteen. Tässä kohtaa Turja ja Uusi Kuvalehti tulevat kuvaan mukaan. Turja ja lehti olivat jo tuohon mennessä hankkineet mainetta paljastusjutuillaan.
Vitikainen kävi näyttämässä juttua Turjalle ja muistaa Turjan innostuneen ja maininneen tietävänsä jonkin Vihdissä sijaitsevan rasvapajan. Vitikaisen juttua Turja ei kuitenkaan lehteensä pistänyt, vaan oman rasvajuttunsa.
Ilmari Turja kertoo, että tässä vaiheessa MTK tulee mukaan sponsoritarjouksella.
- Se (Ihamuotila) jutteli asiasta ja sanoi, että kyllä me voitaisiin kymmenellä miljoonalla painaa teidän lehtiä, että jaetaan Suomessa joka talouteen yksi lehti, Turja sanoo.
Huhtikuussa Uusi Kuvalehti uudelleenjulkaisi MTK:n sponsoroimana margariinijuttunsa, jossa oli rajuja hyökkäyksiä Paasivaaraa vastaan. Painos oli 1,2 miljoonaa kappaletta. Turjan mukaan myös Valio lupasi lehdelle tukea, jota ei kuitenkaan koskaan kuulunut.
Mies Raisiosta tulee kylään
Turjan toimituksessa oli käynyt vieraana myös Raision toimitusjohtaja Eino Kivivuori.
Turjan mukaan Kivivuori oli kehunut, että Uusi Kuvalehti on maatalousmyönteinen lehti, mikä Kivivuoren mielestä oli harvinaista Helsingissä. Toimitusjohtaja oli istunut hetken aikaa ja lähtenyt sitten matkoihinsa.
Käynnin jälkeen Turja sai "Turun suunnasta" lähetyksen, jossa oli juttu ja valokuvia. Kuvat olivat Lounais-Suomen osuusteurastamosta, josta teurasjätettä jutun mukaan vietiin margariinitehtaille.
- Kun siinä lujasti hyökättiin Paasivaaraa vastaan, niin ihmettelin, voisiko se olla peräisin sieltä Kivivuoren verstaalta. Niinhän ne sitten tunnusti, että sieltä se on, Turja kertoi Olli Ihamäelle.
Ensimmäinen margariiniskandaalin juttu oli Turjan mukaan siis peräisin Raisio-konsernista.
Vuorineuvos yllättää
Ilmari Turja kertoo Kivivuoren kysyneen myöhemmin, kiinnostaisiko lehteä tieto, että myös Raisioon kuuluvassa margariinitehtaassa käytettiin samanlaisia rasvanjatkeita kuin Paasivaaralla.
- Sanoin, että totta kai, mutta ei se kyllä toimitusjohtajan asemaa vahvista, joudutte heti Raision kihlakunnanoikeuteen. Hän sanoi, juu tietysti, mutta me hoidetaan se äkkiä. Jos saadaan joku tonni sakkoa, ei se merkitse meille mitään.
Koko margariinikohua seuratessa ihmetyttää, tiesikö Raision perustaja, vuorineuvos Kivivuori juttua alkaessaan, että myös Raisiossa käytetään roskarasvoja.
Aihepiiri oli vuorineuvokselle tuttu. Kivivuori oli ollut edellisenä vuotena ehdottamassa villien rasvansulattamojen viranomaistarkkailun tehostamista.
Miksi Kivivuori halusi tuoda julki Raision tietoja? Järkeilikö hän, että rysäyksessä tuho on puolta margariinimarkkinaa hallitsevan Paasivaaran kannalta huomattavasti totaalisempi kuin Raision.
Ymmärrettävän rajoissa olisi sekin ajatus, että tuottajapuolella oltiin kerrassaan valmiita uhraamaan koko Raision Margariinitehdas voin hyväksi.
Koko souvi oli alkanut MTK:n Ihamuotilan tiedoista, ensimmäinen kirjoitus aiheesta oli Turjan mukaan Raision asiantuntijoiden tekemä. MTK oli esittänyt koko margariinintuotannon kieltämistä, ja olipa Lallin päätoimittaja vakavasti kehottanut luopumaan mokomasta. EFTA-puuhista on oltu hyvin perillä viimeistään siksi, että esimerkiksi Raision hallituksessa istui ministereitä maalaisliittolaista pääministeriä myöten.
Kuinka sitten kävikään?
Margariinituotannolle skandaali oli tuhoisa. Myynti putosi vuoden 1960 30 miljoonasta kilosta vajaaseen puoleen vuonna 1962. Vasta 1968 myynti oli palannut kohua edeltävälle tasolle.
Ihmisten mielikuva tuotteesta pysyi pitkään epämiellyttävänä, ihmisten jutuissa rasva ja erilaiset kotieläimet yhdistettiin pitkään.
Vuorineuvos Kivivuoren aika Raision peräsimessä tuli finaaliin.
Mietoisissa vuonna 1900 syntyneen Kivivuoren omavaltainen johtaminen oli jo aiemmin herättänyt pientä närää konsernin osissa. Skandaalin myötä kehittyneen luottamuspulan vuoksi Kivivuoren oli erottava vuonna 1961.
Myrskyn silmässä mellastaneen Uuden Kuvalehden taru tuli myös päätökseen. Yritykset vetivät ilmoituksensa pois lehdestä, ja tulojen ehdyttyä lehti lopetettiin vuonna 1963. Raision Tehtaat jatkoi ilmoittelua Uudessa Kuvalehdessä loppuun asti.
- Niin no, mitäs se opetti... Pitäis olla nöyrä ja lakki kourassa vaan herrojen ilmoittajien edessä, teki ne mitä teki. (...) Yhteiskunta on niin isketty tämmöiseksi kokonaisuudeksi, että ei sille voi mitään, Turja summasi kokemaansa vuonna 1986.