Hiljattain 50-vuotispäiviään viettänyt Helsingin yliopiston professori, kirjailija Jaakko Hämeen-Anttila ihmettelee, miksi Tuhannen ja yhden yön tarinat on kadottanut lumovoimansa nykylasten joukossa. Vielä 70-luvulla moni tavasi Alladinin taikalamppua ja Sinbad merenkulkijan huimia retkiä, Ali Baba ja 40 rosvoa- sadusta puhumattakaan.
- Itsekin niitä luin. Nyt kaikki on enemmän disneystynyt, eli Disneyn maailma on napannut nämä aiheet ja tehnyt niistä vauhdikkaita. Sadut ja kirjat ovat kuitenkin helppo tie islamilaiseen maailmaan.
Tarinoiden ihmiset ovat lihaa ja verta.
Jaakko Hämeen-Anttila
Hämeen-Anttilan mukaan syynä suosion hiipumiseen oli käännösten vanhentunut kieli ja ehkä myös Tuhannen ja yhden yön tarinoiden hidastempoisuus.
Saduista on monta eri versiota ja ne sopivat niin lapsille kuin aikuisillekin. Veijo Meri kokosi 80-luvulla ns. tuhman osion tarinat aikuisille. Vuonna 2010 tarinoista ilmestyi uusi Jaakko Hämeen-Anttilan itsensä tekemä suomennos Tuhat ja yksi yötä. Se on ainoa suoraan alkutekstistä ilman välikieliä tehty suomennos lukuun ottamatta Hämeen-Anttilan aiemmin suomentamaa kokoelmaa Kuka murhasi Kyttyräselän?
- Omia suosikkejani ovat veijaritarinat kuten Viekas Delila sekä Ahmad täysituho.
Jaakko Hämeen-Anttila hehkuttaa tarunhohtoista maailmaa: jalokivet, taikurit, ihmeet ja lentävät matot kohtaavat ihmisten arkisen käyttäytymisen.
- Tarinoiden ihmiset ovat lihaa ja verta. He käyttäytyvät kuten me kaikki ihmiset myös tänä päivänä.
Miehen kasvot kauneimmat
Jaakko-Hämeen Anttila on vahva klassismin puolesta puhuja. Islamilaisessa kauneuskäsityksessä olisi paljon oppimista. Länsimaissa puhutaan naiskauneudesta mutta mies on kauneimmillaan ja parhaimmillaan 40-vuotiaana. Arabialais-islamilaisessa kulttuurissa kauniit kasvot ovatkin tärkeämmät kuin vartalo.
- Mieskauneus on islamilaisessa kulttuurissa standardi. Kaunein esikuva on Joosef, jonka kauneutta pidetään täydellisenä. Islamissa on sama kertomus kuin meillä Potifarin vaimosta - Joosefin täytyi olla ylimaallisen kaunis, koska kaikki lankesivat häneen.
Islamilaisessa kulttuurissa myös homoeroottinen kirjallisuus on ollut paljon esillä. Myös rohkeuden näkökulmasta islamilainen eroottisuus on ollut tuhat vuotta edellä länsimaata.
- Se on luontevaa, että kaunis mies voi olla runoilijalle objekti ja kohde.
Hämeen Anttilan lempirunoilija on Abu Nuwas, jonka teoksen hän on kääntänyt otsikolla Runoja kaduilta ja kapakoista.
- Jos luulee, että keskiajan islamilainen runous oli pölyistä, niin kaikkea muuta. Ehkä voi sanoa, että vasta 80-luvulla länsimaat tavoittivat vanhan islamilaisen eroottisen tason, mutta toisaalta nykypäivänä se on enemmän vihjailevalla tasolla. Egyptiläiset saippuaoopperat tihkuvat kuin Baklava hunajaa, Hämeen-Anttila kuvailee.
Jaakko Hämeen Anttila vieraili kevään ensimmäisessä Perjantaiparlamentissa Hämeenlinnassa.