Hyppää sisältöön

"Ammattivalittaja" saattaa tehdä satojakin valituksia

Aktiiviset kantelijat ovat ajoittain hyvinkin äänekäs, mutta loppujen lopuksi vähän tunnettu ryhmä.

Aktiivisia kantelijoita ja valittajia on Suomessa ehkä satoja. Kuva: Yle

Niin sanotut ammattivalittajat aiheuttavat paljon työtä viranomaisille, arvioi asiaa selvitellyt Teuvo Arolainen.

- Vaiva on ehkä vähän väärä sana, mutta työtä he aiheuttavat paljon. Se kuuluu oikeusvaltioon, että tämmöiset asiat pitää hoitaa, Arolainen huomauttaa.

Aktiivisten kantelijoiden ja valittajien määrää ei tiedetä, mutta heitä on koko maassa ehkä satoja.

- Riippuu vähän siitä mihin raja pistetään. On kymmeniä tai ehkä satoja ihmisiä, jotka toistuvasti asioivat hallinnon, laillisuusvalvonnan tai tuomioistuinten kanssa.

Kukaan ei tarkkaan tiedä kuinka paljon tämänkaltaisia ihmisiä on, miksi he ovat liiikkeellä ja miten heidän asiansa käsitellään

Teuvo Arolainen

Korkeimman hallinto-oikeuden viestintäpäällikkönä työskentelevä Teuvo Arolainen selvitteli asiaa muun muassa Kanava-lehteen kirjoittamaansa artikkelia varten. Yksittäiset ihmiset voivat vuosien aikana tehdä huomattavan määrän kirjelmiä viranomaisille.

- Yksittäisiltä viranomaisilta ja hallinnosta löytyy samoilta ihmisiltä kymmenittäin jopa sadoittain papereita. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ennätys on kai 350 ja oikeuskanslerin virastosta ja eduskunnan oikeusasiamieheltä löytyy varmasti sadan asiakirjan ihmisiä.

Taustalla monenlainen tyytymättömyys

Aktiivikantelija, muutoksen hakija tai valittaja, kokee usein tulleensa viranomaisten kaltoin kohtelemaksi. Hän ei tyydy ratkaisuihin, vaan kirjelmöi yhä uudestaan ja uudestaan. Teuvo Arolaisen mukaan joukossa on myös oikeustaistelijoita, jotka kokevat edustavansa yleisempää hyvää.

Kantelut ja valitukset saattavat liittyä esimerkiksi huoltajuuskiistaan tai rakennushankkeeseen. Tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa Helsingin metroa aikanaan voimallisesti vastustanut mies ja toisaalta Vuosaaren satamaa vastaan kamppaillut varakas suku.

Aktiivikantelijat ja -valittajat ovat toisinaan äänekäs, mutta toisaalta vähän tunnettu ihmisryhmä. Teuvo Arolaisen mukaan ilmiötä olisi hyvä tutkia.

- Oikeastaan kukaan ei ole penkonut näitä asioita. Kukaan ei tarkkaan tiedä kuinka paljon tämänkaltaisia ihmisiä on, miksi he ovat liiikkeellä, miten heidän asiansa käsitellään ja miten ne menestyvät. Nythän tähän on ollut pakko tarttua, koska määrä on niin suuri, että se selvästi näkyy hallinnon ja tuomioistuinten työssä.

Kanteluilla ja valituksilla viranomaisten toiminnasta on vuosien saatossa kuitenkin saavutettu paljon hyvää, muistuttaa Teuvo Arolainen.

"Turhia kanteluita ei ole"

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin viime vuonna noin 4 500 kantelua. Niistä noin viidennes johti toimenpiteisiin.

- En pidä mitään kantelua turhana, sanoo oikeusasiamies Petri Jääskeläinen.

- Kantelut, jotka eivät johda toimenpiteeseen, eivät ole turhia ainakaan kantelijan kannalta. Kantelija voi meiltä saamassaan vastauskirjeessä saada ohjausta siitä, minkä muun tahon puoleen hän mahdollisesti voi kääntyä, jos oikeusasiamies ei voi auttaa.

Oikeusasiamiehen mukaan yksittäiset aktiiviset kantelijat eivät kuormita oikeusasiamiehen kansliaa.

- En halua puhua ammattivalittajista, vaan pidän jokaista kantelua periaatteessa tärkeänä. Toki meillä on henkilöitä, jotka uudestaan ja uudestaan kantelevat samasta asiasta, eivätkä ole tyytyväisiä siihen lopputulokseen, minkä asia on viranomaisessa saanut. Toisaalta on henkilöitä, jotka kantelevat monenlaisista asioista ja myös sellaisista, jotka eivät koske heitä itseään.

Eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen mukaan järjestelmä on tehokas.

- Omatoimisesti ei olisi mitään mahdollisuuksia kaivaa esiin niitä epäkohtia, joita me kanteluiden kautta saamme tietoon.

Kanteluiden määrä kasvanut koko 2000-luvun

Kansalaisten eri viranomaisille tekemien kanteluiden ja valitusten määrä on kasvanut sähköpostin myötä 2000-luvulla voimakkaasti.

En pidä mitään kantelua turhana

Petri Jääskeläinen

Vuosittain Suomessa tehdään reilusti yli 10 000 kantelua. Niistä ylimmät laillisuusviranomaiset eli eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri käsittelevät noin 60 prosenttia ja muut viranomaiset 40 prosenttia.

Eniten kanteluita tehdään eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kun vuonna 2010 eduskunnan oikeusasiamiehelle kanneltiin 4 075 kertaa, oli kanteluiden määrä viime vuonna jo 4 632. Aluehallintoviranomaisille pantiin vireille 2 644 kantelua vuonna 2 011.

Oikeuskanslerille pantiin vireille noin 1 800 kantelua. Lisäksi vuosittain tehdään satoja kanteluita rikosseuraamuslaitokselle, Poliisihallitukselle ja Valviraan.

Kanteluiden käsittelyä halutaan keventää

Kantelu- ja valitusoikeus on oikeusvaltion keskeinen vaikutuskanava. Viranomaiset kuitenkin valittelevat, että nykyisellään jäykkä käsittelykäytäntö syö resursseja.

Vajaat kaksi vuotta sitten kanteluiden käsitteleminen muuttui joustavammaksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja oikeuskanslerin virastossa. Parhaillaan on käynnissä lakimuutos, joka selkeyttäisi muille viranomaisille tehtyjen kanteluiden käsittelyä.

Valtiovarainministeriön kantelutyöryhmän julkaiseman raportin mukaan kanteluiden käsittely on nykyisellään tarpeettoman joustamatonta ja raskasta. Kanteluiden käsittelyn sanotaan vähentäneen viranomaisten mahdollisuutta oma-aloitteiseen ja ennaltaehkäisevään valvontatyöhön.

Kantelutyöryhmän raportti on parhaillaan oikeusministeriön käsiteltävänä. Hallintolakia muuttamalla on tarkoitus selkeyttää ja nopeuttaa tapausten käsittelyä. 

Suosittelemme sinulle