Hyppää sisältöön

Laajakaistahankkeiden pelätään uppoavan byrokratiaan ja rahan puutteeseen

Laajakaistahankkeiden rakentaminen takkuaa taajama-alueilla. Esimerkiksi MPY:llä uskotaan, että byrokraattiset lupa- ja tukikäytännöt hankaloittavat laajakaistahankkeiden toteutumista ajallaan.

MPY:n toimitusjohtaja Jan-Erik Laine Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Etelä-Savossa epäillään jo nyt, onko valtakunnallista Laajakaista kaikille -hankketta mahdollista saada toteutettua suunniteltuun tavoiteaikaan mennessä. Vuoteen 2015 mennessä tarkoituksena on saada 95 % vakinaisista asunnoista laajakaistan piiriin.

Byrokraattiset lupa- ja tukikäytännöt hidastavat MPY:n toimitusjohtaja Jan-Erik Laineen mielestä laajakaistahankkeiden etenemistä.

- Tukihakuun liittyvä byrokratia on liian monimutkaista ja hankkeiden lupakäsittelyn kokonaiskesto on aivan liian pitkä. Valtio ei tule ikinä saamaan tavoitetta tällä tapaa kiinni.

Mobiiliyhteydet eivät poista laajakaistayhteyksien tarvetta

Verkkoyhteyksistä käytävän kilpailun kiihtyessä monella menee helposti sekaisin, mikä ero kiinteällä laajakaistalla on esimerkiksi langattomiin verkkoyhteyksiin verrattuna.

Jan-Erik Laineen mielestä eroja on paljonkin. Langattomia 3G- ja 4G-yhteyksistä ei hänen mielestään ole kiinteän laajakaistaverkon korvaajaksi. Tämän vuoksi laajakaistahankkeen tärkeyttä ei tulisi ainakaan vähätellä.

- 3G- ja 4G-yhteydet ovat mobiilivaihtoehtoja, jotka toimivat tietyllä tavalla. En pidä niitä vaihtoehtona aidolle kiinteälle verkolle, jolla pystytään takaamaan kiinteät nopeudet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä, että 4G-yhteydet vertautuvat lähinnä hitaisiin laajakaistoihin.

- Palvelujen vaatiessa yhä enemmän kaistaa tarve kiinteälle laajakaistalle tulee lisääntymään, Laine tuumaa.

Isoja operaattoreita ei kiinnosta taajamien laajakaistahankkeet

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutuminen koki Laineen mielestä kolauksen, kun isojen operaattoreiden kiinnostus lopahti laajakaistahankkeiden heikon kannattavuuden ja niihin liittyvän raskaan hallinnon vuoksi.

Myös Etelä-Savon maakuntaliitosta myönnetään, että isojen operaattorien jättäytyminen on laittanut pasmat sekaisin. Laajakaistahankkeita koskevat suunnitelmat on täytynyt miettiä uusiksi.

- Hankkeet eivät operaattoreiden mielestä ole liiketaloudellisesti kannattavia saadusta tuesta huolimatta, koska tuki kattaa vain osan hankkeen kokonaiskustannuksista.

- Tuettuihin laajakaistahankkeisiin liittyy myös erittäin paljon byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, josta aiheutuvat välilliset kustannukset ovat operaattoreiden mielestä kohtuuttoman suuret, Etelä-Savon maakuntaliitossa osa-aikaisena laajakaista-asiantuntijana toimiva Matti Koivisto myöntää.

Hankkeisiin myönnettävät tuet eivät kosketa loma-asuntoja

MPY:n Laineen mukaan laajakaistahankkeiden toteuttamista haittaa myös se, että laajakaistan rakentamista koskeva valtakunnallinen tuki ei kata loma-asuntoja, joita Etelä-Savo on pullollaan.

- Valtion laajakaistahankkeita varten myöntämä tuki ei koske vapaa-ajan asuntoja lainkaan. Se on ongelma.

- Jos esimerkiksi taajama-alueelle rakennettavan laajakaistahankkeen kohteena on 15 kiinteistöä, niistä suurin osa on vapaa-ajan asuntoja. Tämä tekee rakennussuunnitelmat tehottomaksi ja kalliimmaksi liittyä.

- Mitä enemmän saadaan kiinteistöjä liittymään hankkeeseen, niin sitä kustannustehokkaammaksi saataisiin myös hanke, MPY:n toimitusjohtaja Jan-Erik Laine selittää.

Vain harvassa kunnassa saatu hankkeet käyntiin

Isojen operaattoreiden vetäydyttyä, katse on kääntynyt maakunnassa pienempien osuuskuntahankkeiden suuntaan. Silti pelätään, että valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta on tämän seurauksena tulossa tilkkutäkki eikä yhtenäinen kokonaisuus.

Tällä hetkellä Etelä-Savossa on vireillä 14 laajakaistahanketta, joista vasta kahdelle on näytetty vihreää valoa.

Valtakunnallisestikin on vielä paljon tehtävää. Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteeksi asettamasta 800 laajakaistahankkeesta on kilpailutettu tähän mennessä vasta 330 hanketta. Pyyhettä ei kuitenkaan olla heittämässä vielä kehään.

- On totta, että kun isot operaattorit vetäytyivät hankkeista, niin meidän on ollut haasteellista löytää kaikille hankkeille toteuttaja. Tässä on kuitenkin vielä aikaa, koska laajakaistoja varten varattua tukea voidaan maksaa aina vuoteen 2017 saakka, rakennusneuvos Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriöstä toppuuttelee.

Suosittelemme sinulle