Suomessa tehdään toistasataa kantasolusiirtoa vuodessa, joista vain noin neljäsosa tehdään suomalaisten luovuttamilla siirteillä. Loput saadaan ulkomailta.
Luuytimen kantasoluja käytetään muun muassa vaikeiden syöpien kuten leukemian hoitoon.
- Meillä on aika paljon parantamista siinä, että rekisterimme pystyisi paremmin palvelemaan potilaitamme, sanoo solu- ja kudosterapioiden ylilääkäri Matti Korhonen veripalvelusta.
Luovuttajaksi soveltuu perusterve, nuori, luuytimenluovuttajarekisteriin liittyessään alle 40-vuotias. Vain kaksi prosenttia luuytimenluovuttajarekisteriin liittyneistä saa koskaan kutsun varsinaiseen luovutukseen, sillä potilaan ja luovuttajan kudostyyppien täytyy sopia yhteen.
- On hyvin tärkeää, että rekisterissä on paljon luovuttajia, sillä aina silloin tällöin löytyy potilas, jolla on niin harvinainen kudostyyppi, että millään ei tahdo löytyä luovuttajaa. Joka vuosi Suomessakin on potilaita, joille ei löydy luovuttajaa, kertoo Korhonen.
Joka vuosi Suomessakin on potilaita, joille ei löydy luovuttajaa.
Matti Korhonen
Rekisteriin liittyminen on helppoa. Henkilö- ja terveystietolomakkeen voi täyttää esimerkiksi veripalveluiden nettisivuilla. Lomakkeet täyttäneelle lähetetään postitse kuppi, johon vastaanottaja antaa sylkinäytteensä. Syljen avulla tehdään kudostyypitys.
Luovutusrekisteriin kaivataan erityisesti nuoria miehiä, sillä miesten kudostyypit sopivat useammalle potilaalle kuin naisten. Tällä hetkellä vain kolmasosa rekisterin jäsenistä on miehiä.
"Olisin voinut lähteä saman tien töihin"
Lahtelainen Leena liittyi rekisteriin, ja sai yllätyksekseen myös kutsun luovutukseen. Sopiva potilas oli löytynyt.
Varsinainen toimenpide oli kivuton, sillä kantasolut imettiin piikillä alaselästä Leenan ollessa nukutettuna.
- Ilman muuta kannattaa ainakin liittyä siihen rekisteriin, sitähän ei koskaan tiedä tuleeko sitä kutsua luovutukseen, mutta ei kannata pelätä, sanoo Leena.
- Selkä nyt oli pikkasen arka, että tiesi että jotain on tehty. Sitä kesti varmaan päivän, Leena kertoo.
Hän ei voi vieläkään uskoa, että pystyi pelastamaan ihmishengen päivän selkäkivulla.
Selkä nyt oli pikkasen arka. Sitä kesti varmaan päivän.
Leena
- Se oli ihan uskomaton juttu. Ajattelin, että olisin voinut lähteä saman tien töihin.
Suurin osa luovuttajista selviää koitoksesta lievällä tai kohtalaisella luukivulla, jota kestää muutamasta päivästä viikkoon. Luovuttajille myönnetäänkin yleensä viikko sairauslomaa. Myös luuydin palautuu nopeasti.
Taloudellisia kuluja luovuttajalle ei koidu, sillä luuytimenluovuttajarekisteri korvaa sekä laajat lääkärintarkastukset että matkakulut. Leena toivoo, että ihmiset havahtuisivat siihen, miten pienellä vaivalla voi auttaa toista ihmistä ja samalla suurta joukkoa hänen läheisiään.
- Siitä tulee niin hyvä mieli. Saat vuoden päästä soittaa rekisteriin ja kysyä sen potilaan tilan. Ja potilas, jolle minä luovutin, selvisi siitä.