Tampereen Nekalassa hyrräävät ompelukoneet. Monen ooppera- ja teatteriesityksen puvustus syntyy näissä taitavissa käsissä. Työhuone Hengarilla on pian takanaan viisi vuotta osuuskuntana, kertoo Elina Vättö, yksi osuuskuntalaisista.
- Se oli oikeastaan meille paras ratkaisu siinä vaiheessa, kun ei oltu ihan varmoja työn saannista ja työn jatkuvuudesta. Silloin oli turvallisempaa ottaa osuuskunta kuin mikään muu yritysmuoto.
Vättö vakuuttaa, että osuuskunta oli heidän kohdallaan hyvä ratkaisu.
- Se on toiminut tosi hyvin. Olemme olleet tosi tyytyväisiä.
Aika moni muukin on ollut tyytyväinen osuuskuntayrittäjyyteen, sillä Pirkanmaalla toimii aktiivisesti noin 160 osuuskuntaa.
Osuuskuntien määrä on kasvussa
Suomi on perinteisesti ollut yksinyrittäjävaltainen maa, mutta nyt yhteistyö näyttää kiinnostavan uudella tavalla, pohtii Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen toiminnanjohtaja Niina Immonen.
- Osuuskunnissa mukana olevat jäsenet ovat selvästi huomanneet, että yhdessäyrittäjyys vähentää yritystoimintaan liittyviä riskejä ja parantaa selvästi yritystoiminnan tuottavuutta ja kannattavuutta. Osuuskunnassa sosiaalinen verkosto ja yhteisön tuki ovat automaattisesti osuuskunnan jäsenellä olemassa. Uskon, että nämä ovat asioita, jotka ovat yhä useammalle yrittäjäksi ryhtyvälle tärkeitä, Immonen jatkaa.
Aloittelevia osuuskuntia neuvovan osuustoimintakeskuksen asiakasmäärät ovat selvässä kasvussa.
Lähdettiin vähän riskirajoilla, että kuinka käy, kun seitsemän ihmistä odottaa töitä.
Elina Vättö
Työhuone Hengarin väki voi hyvillä mielin suositella osuuskunnan perustamista. Ja mikä on suositellessa, kun omalla pienosuuskunnalla pyyhkii hyvin.
- Meillä on riittänyt tosi hyvin töitä. Itse asiassa yllätyttiin itsekin silloin kun aloitettiin. Lähdettiin vähän riskirajoilla, että kuinka käy, kun seitsemän ihmistä odottaa töitä, Elina Vättö kuvaa tunnelmia viisi vuotta sitten.
Naisten ja nuorten osuustoimintainnostuksen taustalla saattaa olla myös osuustoiminnan arvopohja, johon liitetään tasa-arvo, demokratia ja osallisuus.