Hyppää sisältöön

Emerituspiispa: Herätysliikkeitä käytetään viholliskuvan luomisessa kirkkoa vastaan

Mikkelin eläkkeellä oleva piispa Voitto Huotari harmittelee, että kirkosta annetaan tarkoituksella vanhoillinen kuva. - Se herkästi peittää alleen sen kaiken uudistustyön, jota kirkko tekee yhteiskunnan hyväksi, Huotari sanoo.

Mikkelin hiippakunnan emerituspiispa Voitto Huotari.
Voitto Huotari. Kuva: Adam Bellgrau / Yle
Petri Vironen

Suomessa vaikuttavien herätysliikkeiden juuret ovat  pääosin 1700- ja 1800-lukujen taitteesa. Ns. Viides herätysliike on peräisin 1900-luvulta ja erityisen voimakkaasti se kasvoi 1960-luvulla. Muualla maailmassa herätysliikkeet ajautuivat pääosin kirkkojen ulkopuolelle.

- Suomessa herätysliikkeet jäivät onneksi kirkon sisälle, eivätkä lähteneet kirkosta. Muualla syntyi erilaisia kirkkokuntia ja lahkoja, herätysliikkeistä kirjankin kirjoittanut Huotari  sanoo.

Suomessa herätysliikkeet tunnetaan parhaiten näyttävistä kesäjuhlistaan. Niille kokoontuu kymmeniä tuhansia liikkeiden kannattajia per juhla. Herätysliikkeiden vaikutusvalta kirkon sisällä sekä julkisessa keskustelussa on painava, sillä he edustavat aktiiviseurakuntalaisia.

Kannatus hiipumaan päin

Voitto Huotari arvioi kesäjuhlien osallistujamäärän perusteella, että eri herätysliikkeiden aktiivinen kannattajakunta on 150 000 - 200 000.

- Niiden kannatus on hiipumaan päin, mutta kirkon jäsenmäärästä he edustavat ehkä viidennestä. Osalla on tiukempi ja osalla ohuempi side esimerkiksi kodin perintönä.

Liikkeitä on kutsuttu eri aikakausina kirkon uudistus- tai protestiliikkeiksi. Eri painotusten lisäksi liikkeillä on myös yhdistäviä piirteitä.

Herättäjuhlat Isossakyrössä
Vuonna 2012 Herättäjäjuhlat järjestettiin Isossakyrössä. Kuva: Taisto Hietamäki / Herättäjä-yhdistys

- Yhteistä niille on pyrkimys aikaisempien sukupolvien selkeän yksinkertaiseen kristillisyyteen. On haluttu pitäytyä kirkon perusasioissa mukautumatta liikaa maailman nykymenoon. Mutta toki erojakin löytyy, Huotari muistuttaa.

Helppo vetää esille

Voitto Huotari harmittelee, että herätysliikkeet saavat  julkisessa keskustelussa painoarvoaan suuremman roolin julkisessa keskustelussa.

- Ne vedetään esille, koska ne ovat selkeitä ryhmittymiä kirkon sisällä. Hieman voimakkaaasti sanoen niitä käytetään myös viholliskuvan luomiseen kirkkoa vastaan.

- Samalla  jää näkemättä se isompi osa kirkkoa, joka haluaa uudistua, tuoda perinteet tähän päivään, tulla lähelle tämän päivän ihmistä ja olla rakentamassa tämän päivän yhteiskuntaa.

Ovatko herätysliikkeet nykytilanteessa kirkolle enemmän riippa kuin voimavara?

- Ehdottomasti voimavara, vaikka joitakin ylilyöntejä on tapahtunut. Toivon niille menestystä, mutta toivon myös, ettei  kirkkoa leimata vain herätysliikkeiden kautta.

Suosittelemme sinulle