Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yle Uutiset on rakentanut tämän leikkimielisen mutta lähellä totuutta olevan sakkolaskurin yhdessä oikeusministeriön ja verohallinnon kanssa. Laskuriin on otettu esimerkkejä yleisistä tai muutoin kiinnostavista sakotustilanteista.
Päiväsakkojen lukumäärä kertoo teon paheksuttavuudesta. Päiväsakon euromäärä taas lasketaan rikoksentekijän tulojen perusteella.
Päiväsakkojen lukumäärä harkitaan aina tapauskohtaisesti. Siksi Yle Uutisten sakkolaskuria ei voi sellaisenaan käyttää esimerkiksi jo saadun sakon oikeellisuuden tarkastamiseen. Viranomaisten oma sakkolaskuri on tätä versiota vivahteikkaampi.
Syötä tulosi sekä huollettaviesi määrä, niin Yle sakkolaskuri kertoo sakkorikoksista saatavan rangaistuksen likimääräisen suuruuden.
Suomessa kirjoitetaan vuosittain runsaat 200 000 sakkolappua
Suomessa kirjoitettiin vuonna 2014 kaikkiaan 205 000 sakkolappua. Poliisimiehet kirjoittivat niistä 165 000 ja käräjätuomarit 40 000.
Poliisilta saadut, ja syyttäjän vahvistamat, päiväsakkorangaistukset tulevat tavallisesti tuntuvasta ylinopeudesta ja muista liikennerikoksista.
Lievähköinä pidetyistä – alle 20 kilometrin – ylinopeuksista kuljettaja selviää yleensä kiinteällä rikesakolla.
Käräjäoikeuksien tuomitsemissa sakkorangaistuksissa puolestaan on lähes aina kyse juuri sillä kertaa sen verran vähäisenä pidetystä teosta, että sen voi sovittaa sakolla. Saman teon vakavasta tekomuodosta olisi seurannut sakon sijasta vankeusrangaistus.
Rattijuopumukset, pahoinpitelyt, varkaustapaukset ja törkeät liikenteen vaarantamiset käsittelee aina käräjäoikeus. Jos teosta selviää sakolla, rattijuopumuksesta saa tavallisesti 50 päiväsakkoa, pahoinpitelystä 40 päiväsakkoa ja varkaudesta samoin 40 päiväsakkoa.
Sakko ja sen laskeminen
Sakon voi siis määrätä käräjäoikeuden lisäksi myös poliisi antamallaan rangaistusvaatimuksella, jonka syyttäjä vahvistaa. Tietyistä vähäisinä pidettävistä rikkeistä poliisi voi määrätä kiinteämääräisen rikesakon.
Sakko tuomitaan päiväsakkoina (ps). Esimerkiksi 20 ps á 10 euroa = 200 euroa (20 x 10). Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on päiväsakkojen lukumäärä.
Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos rikoksia on useita, 240. Laissa ei ole säädetty yleistä alarajaa päiväsakkojen lukumäärälle, joskin muutamalle harvalle rikokselle on säädetty nimenomainen erityinen alaraja.
Yhden päiväsakon euromäärään vaikuttavat tuomitun tulot. Päiväsakon euromäärä lasketaan keskimääräisistä kuukauden nettotuloista.
- Nettoansiotulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu.
- Nettopääomatulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun esimerkiksi hänen saamastaan vuokratulosta vähennetään vuokraustoiminnasta aiheutuneet kulut ja pääomavero. Nettopääomatuloa on myös veronalaisesta osinkotulosta käteen jäänyt osuus.
- Sakkolaskelman pohjaksi otetaan myös verottomat osinkotulot.
Edellä lueteltujen tulojen summasta vähennetään ns. peruskulutusvähennyksenä 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:lla.
Jokainen alaikäinen lapsi vähentää päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakko on 6 euroa.
Esimerkki
Henkilön kuukausitulo on bruttona 1 500 euroa. Verojen ja muiden veroluontoisten maksujen jälkeen hän saa käteensä 1 000 euroa. Hänellä ei ole pääomatuloja.
Käteen jääneestä ansiotulosta vähennetään 255 euroa = 745 euroa.
Päiväsakon määrä on 745 euroa jaettuna 60:lla = 12 euroa.
Jos hänellä on yksi lapsi, vähennetään 1 x 3 euroa = 3 euroa.
Päiväsakon rahamääräksi jää 9 euroa.
Jos rikoksesta on tuomittu esimerkiksi 20 päiväsakkoa, on sakon kokonaismäärä 20 ps x 9 euroa = 180 euroa.
