Seinäjokelaisen soitinalan kaupan harmonikkaosastolta löytyy soittopelejä eri vuosikymmeniltä. Hyllystä löytyvät ainakin yksi- ja kaksiriviset kansansoittimet, tavalliset viisiriviset hanurit sekä koristellut argentiinalaiset bandoneónit. Siis oikeastaan kaikki hanurinsukuiset.
- Aina se uusin malli on semmoinen, jossa on jotain uutta ja erikoista kiinnostavaa. Mutta myös vanhat mallit 1930- ja 40-luvuilta ovat saaneet ajan myötä hienoa sointiväriä, kertoo mielisoittimistaan Musiikki Järvenpään yrittäjä Erkki Järvenpää.
Suomalaisille rakkaasta soittimesta käytetään montaa nimeä. Musiikin ammattilaisella on nimistä oma suosikkinsa.
- Hanuri -nimeä käytetään muussakin yhteydessä, joten sen takia yritetään opetella sanomaan harmonikka, Erkki Järvenpää naurahtaa.
Tuhansia osia
Harmonikan valmistusmateriaali on pääasiassa puu ja se on yleensä päällystetty selluloidilla kestävyyden vuoksi. Selluloidipinnoitus myös virittää harmonikan rungon soivaksi - aivan kuin viulun lakkapinta.
Täysikokoisessa soittimessa on 5000-6000 erilaista osaa. Käsintehdyt harmonikat koristellaan kauniisti.
- Hanurin pitää olla hyvän näköinen, soittajalla ei niin väliä, Erkki Järvenpää sanoo.
Hanureista halvimman eli lasten harmonikan saa omakseen reilulla 2000 eurolla. Malleista löytyy myös toista ääripäätä - jopa 26 000 euron soitin, jota soittaa Suomessa arviolta viisi - kuusi musiikin ammattilaista tai ammattilaiseksi opiskelijaa.
- Kun tehtaalla puupinolta lähtee ja sitten näkee prosessin jälkeen valmiin tuotteen, niin monen asiakkaan kommentit ovat yleensä "Eihän nämä olekkaan kalliita", toteaa Järvenpää.
Suomalainen ilmasto ei ole hanurin kaveri
Sää vaikuttaa kaikkiin akustisiin soittimiin. Suomen talvi on pitkä ja kuiva, kesä ja syksy kosteita. Ilmasto on rankka myös harmonikalle.
- Puu pyrkii aina sitä ympäröivään kosteusprosenttiin ja sehän on huono asia, mitä enemmän se elää. Puuvalinnalla ja kaikella rakenteella on tärkeä merkitys, että soitin kestää nämä vaihtelevat säät. Hanurissa selluloidipinnan pitäisi estää se, että soittimelle ei pääse tapahtumaan mitään pahempaa, jos se on muuten hyvin rakennettu, kertoo Järvenpää.