Kun aikuiselta kysyy, milloin olet viimeksi leikkinyt, saa vastaukseksi, että ehkä hiljattain lapsen tai lapsenlapsen kanssa. Jyväskylän yliopiston psykologian professori emerita Lea Pulkkisen mukaan leikkiminen ei ole vain lapsuuteen liittyvä asia, vaan leikin ajatus voi säilyä läpi elämän.
On ihmisiä, joilla on toiminnallista mielikuvitusta. He pystyvät tekemään toiminnasta leikkiä.
Lea Pulkkinen
- Jotkut sanovat, että rakkaudessa ovat aikuisena leikkineet tai luovassa työssään. Esimerkiksi taitelijat tai tutkijat voivat löytää ja hyödyntää leikin mahdollisuuksia. Näissä töissä on leikkimisen vaiheita ja elementtejä, kuvailee Pulkkinen.
Vaikka leikin elementit auttavatkin erityisesti luovilla aloilla, niin pelkkä "leikkiminen" ei työelämässä tuota tulosta.
- Jotta tulosta syntyy, niin täytyy tehdä työtä. Sama se on taiteilijoilla ja tutkijoillakin, että ideoiden kanssa voi leikkiä, mutta jotta syntyy tulosta, pitää tehdä työtäkin. Henkilö, joka vaan ideoi eikä työstä ideoitaan, jää vaille saavutuksia, suorituksia ja tulojakin.
Leikkiä voi hyödyntää arjessa
Leikin säilymisestä läpi elämän kertoo myös se, että aikuisiakin saatetaan luonnehtia leikkisiksi.
- Sillä tarkoitetaan usein, että henkilö puheissaan vitsailee, löytää uusia näkökulmia asioihin tai on valmis menemään tietynlaiseen vuorovaikutukseen, jossa on luovia elementtejä.
Arkisissa askareissakin voi hyödyntää leikin maailmaa. Aikuisilla leikki voi olla toiminnallisen mielikuvituksen käyttöä.
Leikkimisen idea on vaikka ruoan laitossa. Vastakohta sille on hyvin kaavamainen toiminta.
- On ihmisiä, joilla on toiminnallista mielikuvitusta. He pystyvät tekemään toiminnasta leikkiä.
Pulkkinen kertoo esimerkin äidistä, jolla oli kaksi poikaa ja heidät piti pitää pois imuroinnin aikana lattialta.
- Äiti keksi, että sohva on alus valtameressä ja ympärillä lyö suuret aallot. Lapset lähtivät leikkiin mukaan ja samalla äiti sai imuroitua. Leikkimisen idea on myös monissa askareissa, vaikka ruoan laitossa. Vastakohta sille on hyvin kaavamainen toiminta.
Pulkkisen mukaan leikin käsite on laaja, eikä leikkiminen katso ikää. Leikki on vapauttavaa ja leikkisyys ihmissuhteissakin tuottaa iloa.
- Se on erittäin tervehdyttävää ja elämäniloa tuovaa. Isäni suvussa oli esimerkiksi paljon leikkisyyttä. Kun ihmisiä oli koolla, niin saatettiin laulaa ja lausua runoja ja oltiin pihaleikkejä ja aikuiset juoksi lasten kanssa. Ne on valtavan hienoja muistoja, että aikuiset tulevat leikkimiseen mukaan. Leikkisyys oli myös asenteessa yleisemminkin.
Aavistuksia tulevasta
Näkökulma leikkiin on lapsilla ja aikuisilla erilainen. Lapsi harjoittelee leikin avulla muun muassa uusia taitoja, ilmaisee itseään ja lapsen leikkejä seuraamalla voi nähdä joskus häivähdyksiä tulevasta.
- Hyvin paljonhan lapset leikkivät tunteitaan ja kokemuksia, joita ovat nähneet tai kuulleet tai joita heidän on tarpeen käsitellä. Niitä tulee leikissä esille. Tavallisempi on leikki, jossa lapsi harjottelee uusia taitoja: on kauppaleikkejä, koti- ja koululeikkejä, joissa on niitä erilaisia rooleja, joissa aikuiset esiintyvät.
Pukkinen kertoo, että siinä missä joku lapsista rakastaa kauppaleikkejä, toinen on viehtynyt eläinjuttuihin ja kolmatta kiehtovat vaikkapa soittimet.
- Leikissä lapsi voi ilmaisesta jotakin sellaista sisäistä taipumustaan, joka ikään kuin kuoriutuu hänestä ja se voi ennakoida hänen tulevaisuuttaan. Minä esimerkiksi olen ihan pienestä leikkinyt opettajaa, aina. Olen nähnyt tätä myös monissa lapsissa 4-5-vuoden iässä. Lapsille alkaa tulla tyypillisiä leikkejä, joissa he viihtyvät ja joita he rakastavat.
Entä voiko lapsi sitten leikkiä liikaa?
- En ole tähän törmännyt, että liikaa voisi leikkiä. Oikeastaan lapsen koko elämä voi olla hyvin paljon leikinomaista ennen kouluikää, kertoo Pulkkinen.