Inarinsaamelainen Anu Avaskari on saamelaiskäräjien jäsen mutta silti erimielinen käräjien johtajiston kanssa saamelaisuuden määritelmästä. Läheskään kaikkia inarinsaamelaisia ei nimittäin ole hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
- On esimerkkejä joissa samasta inarinsaamelais-perheestä on vaaliluetteloon hyväksytty osa sisaruksista, mutta osaa ei.
Vaaliluettelo määrittää kuka on Suomen lain mukaan virallisesti saamelainen. Statuksella on merkitystä esimerkiksi siinä vaiheessa jos Suomi ratifioi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 –sopimuksen.
- ILO –sopimusta ei voi ratifioida niin kauan kun on epäselvää keitä sopimus koskee. Tämän hetkisen saamelaiskäräjälain mukaan moni saamelainen jäisi alkuperäiskansaa koskevan määritelmän ulkopuolelle.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ei halua kommentoida inarinsaamelaisten valintaa vaaliluetteloon.
- Vaalilautakunta tekee päätökset siitä ketä luetteloon valitaan ja ketä ei. Jos päätös ei miellytä, voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Viime kuussa Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasikin saamelaismääritelmää hylkäämällä käräjien valituksen. Valitus koski KHO:n päätöstä nostaa vaaliluetteloon neljä inarinsaamelaista, joita Saamelaiskäräjät ei olisi kelpuuttanut saamelaisiksi.
Näkkäläjärvi toivoo, että parhaillaan käynnissä olevassa saamelaiskäräjälain uudistamistyössä saamelaisuus määritettäisiin niin tarkkaan, ettei tulkinnanvaraa enää tulevaisuudessa jäisi.
Vaaliluettelon pohjana vaillinainen väestönlaskenta
Väitöskirjansa statuksettomista saamelaisista tehneen Erika Sarivaaran mukaan saamelaismääritelmästä syntyneen kiistan juuret ovat 60-luvulla tehdyssä väestönlaskennassa, jonka pohjalle nykyinenkin vaaliluettelo perustuu.
- Pohjoismaisen saamelaisneuvoston tekemä kyselytutkimus tehtiin kuitenkin vain Lapin pohjoisosissa vaikka todellinen saamelaisalue ulottuu Kuusamoon saakka. Näin osa saamelaissuvuista jäi tutkimuksen ulkopuolelle, Sarivaara sanoo.
60-luvun tutkimukseen vedotaan kuitenkin edelleen Saamelaiskäräjillä.
- Voi käydä esimerkiksi niin, että kielikriteerit saamelaisuudelle täyttyvät, mutta sitäkään huolimatta ei hyväksytä saamelaiseksi koska sukua ei löydy 60-luvun laskennasta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärvi muistuttaa, että luetteloa on päivitetty 60-luvun jälkeen, viimeksi vuonna 2011. KHO vetoaa kuitenkin inarinsaamelaisia koskevassa päätöksessään luettelon epätäydellisyyteen.
Vaaliluetteloon kuuluminen vahvistaa identiteetin
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluminen ei Sarivaaran mukaan ole missään nimessä pelkkä muodollisuus. Se on vahvistus omalle identiteetille.
Sarivaara itse on metsäsaamelaista sukua ja elvyttänyt suvustaan jo kaksi sukupolvea sitten sitten kadonneen kielen.
- Kieli kitkettiin psykologisen alistamisen keinoin. Saamelaiset saatiin häpeämään omaa taustaansa, Sarivaara sanoo.
Monet virallisen statuksen omaavat saamelaiset kuitenkin kokevat saamelaisuuden oikeudekseen siksi, että heidän perheensä ovat taistelleet kielen säilymisen puolesta.
Sekä metsä- että inarinsaamelaiset taas kokevat tulleensa syrjityiksi kahteen kertaan, ensin suomalaistamalla ja sitten oman kansansa toimesta.
- Ensin kirkko ja valtio ovat harjoittaneet kolonialistisia toimia ja nyt sitten oma kansa kieltää meidät, Sarivaara sanoo.
- Tämä oman kansan harjoittama syrjintä on kaikkein julminta, toteaa puolestaan Avaskari.
Saamelaisvastaisuus nostaa päätään
Kiista saamelaisuuden määrittelemisestä vaikuttaa Lapissa jo ilmapiiriin. Anu Avaskarin mukaan esimerkiksi Inarissa ilmapiiri on huonompi kuin koskaan ennen.
- Olen taistellut tämän asian kanssa jo vuosia, mutta koskaan ennen ei Inari ole ollut näin kahtiajakautunut, Avaskari Sanoo.
Myös saamelaisvastaisuus nostaa päätään.
- Ne ihmiset, jotka ovat hakeneet käräjien luetteloon ja tulleet torjutuksi katkeroituvat ja kääntyvät meitä muita vastaan. Myös suomalaisväestöä tämä kiista on ruvennut ärsyttämään, Avaskari jatkaa.
Sarivaaran mukaan huonoon ilmapiiriin vaikuttaa vaikenemisen kulttuuri.
- Ihmisiä savustetaan työpaikoilta ulos jos he sanovat ääneen mitä ajattelevat. Siksi vain harva uskaltaa puhua näistä asioista, Sarivaara toteaa.
Aiheesta jatketaan perjantain A-Studio: Streamissä. Vieraina studiossa Tuomas Aslak Juuso alkuperäiskansojen nuortenliitosta, Enontekiön kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo sekä saamelaistutkija Erika Sarivaara. Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on päättänyt, ettei se osallistu keskusteluun ILO 169 -sopimuksesta Enontekiön kunnan kanssa. Heidän mukaansa ILO 169-sopimuksen ratifiointi koskee vain Suomen valtiota ja Saamelaiskäräjiä. Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on kuitenkin valmis keskustelemaan asiasta tulevaisuudessa myös julkisesti Suomen valtion edustajien kanssa.
TV1 klo 21.00
#a_stream