Kysymys itsemääräämisoikeudesta esimerkiksi kehitysvammaisilla ja mielenterveyspotilailla sosiaalialan laitoksissa on monimutkainen. Kaikilla tämä oikeus täytyy olla ja asiakasta täytyy kuunnella. Asiakkaalla täytyy olla oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Tähän liittyy hyvin tiiviisti myös liikkumisvapaus, yksityisyydensuoja ja omaisuuden suoja. Perustana on yksilön oikeus määrätä itsestään.
Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä kuitenkin vastaan tulee tilanteita, joissa rajoittamistoimenpiteet ovat tarpeen. Lastensuojelun yksiköissä toimintaa tukee suurimmalta osin lastensuojelulaki, jossa on asetukset erilaisiin rajoittamistilanteisiin. Mielenterveys-, kehitysvamma- ja päihdeyksiköissä lainsäädäntö puuttuu.
Valvira toteaa raportissaan, että tarvetta selkeälle ohjeistukselle ja lainsäädännölle on. Yksiköissä arjessa tapahtuvia päivittäisiä tilanteita voi olla esimerkiksi seuraavanlaisia:
Kehitysvammaisten yksikössä eräs asukas piilottaa koko talon postit huoneeseensa, jolloin henkilökunnan on mentävä asukkaan huoneeseen hakemaan sitä.
Väkivaltainen asukas siirretään turvahuoneeseen.
Lastensuojelulaitoksessa olevalta lapselta takavarikoidaan savukkeet.
Näistä yksikään ei ole laissa säädetty rajoittamistoimenpide, vaan kaikki ovat siis lainvastaisia.
Kuitenkin hoito- ja kasvatustyössä asiakkaita ja potilaita joudutaan kuitenkin arjessa ohjaamaan heidän oman etunsa vuoksi, jolloin henkilökunta ja toimintayksikkö joutuvat arjesta selviytyäkseen luomaan itse sallitun ja kielletyn toiminnan rajat.
"Liika rajoittaminen tarpeetonta"
Helsinkiläisen mielenterveyskuntotujille asumispalveluita tarjoavan Lilinkotisäätiön kehittämispäällikön Heikki Hyvösen mukaan mitä enemmän asiakas voi vaikuttaa omaan elämäänsä, sitä enemmän hänellä on tunne omasta elämänhallinnasta.
- Mielenterveyspotilailla on Suomessa pitkän perinteen myötä viety itsemääräämisoikeus pitkiksi ajoiksi, ja ihminen, joka ei koe voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, on myös yhteiskunnalle äärimmäisen kallis, koska silloin hän tukeutuu virkamiestyöhön, kertoo Hyvönen.
"Suomessa mielenterveyspotilailta on viety itsemääräämisoikeus"
Heikki Hyvönen
Hyvösen mielestä liika rajoittaminen vie toimintaa väärään suuntaan.
- Kun rajoittamistoimenpiteitä ei ole liikaa, silloin etsimme niitä oikeita ratkaisuja, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Rajoittaminen vain siirtää ongelmaa hetkellisesti jonnekin tulevaisuuteen.
"Lainsäädäntö tarpeen"
Valviran ylitarkastaja Lilli Autti toivoisi yksiköille saatavan selkeän ohjeistuksen ja kirjauksen lakiin, jotta toiminta yksiköissä olisi yhtenäistä ja toimivaa, sekä asukkaille että henkilökunnalle.
- Kyllä selvitys toi esille sen, että aika sekava tilanne on siinä mielessä, että mitä tarkoitetaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisella. Onko se sitten sellaista että mikä on tarpeen mukaista siinä itse hoitotyössä.
Sosiaali- ja terveysministeriöön on perustettu työryhmä valmistelemaan lakiesitystä juuri tämän aukon paikkaamiseksi lainsäädännössä. Selkeyttä toivotaan käytännön tasolla myös yksiköissä.
- Kun pelisäännöt olisivat selvät, niin toki me yhteiskunnan pelisääntöjä noudatamme. Mutta edelleenkin kannatan, että rajoittamistoimet pidetään minimissä. Me toivomme, että on selvät säännöt, kuka määrää, ja kuka silloin vastaa siitä, että yksilön oikeusturva säilyy, kertoo Heikki Hyvönen.
Autin mukaan lainsäädännön lisäksi tärkeää olisi muuttaa myös syvälle juurtuneita asenteita ja tapoja yksiköissä.
- Kaikkien työntekijöiden olisi hyvä sisäistää ohjeet ja tulla tietoisiksi asukkaiden itsemääräämisoikeudesta.