Urho Kekkosen kansallispuiston 30-vuotisjulaa vietettiin tiistaina Koilliskairan luontokeskuksessa Sodankylässä Tankavaarassa.Puistonjohtaja Sakari Kankaanpää kiteyttää juhlapäivän ajatuksen:
- 30 vuotta on harjoiteltu, niin aika ryhtyä toimiin.
Kankaanpää sanoo, että nykypäivän matkailun hektisyys ja nopeus vaikuttavat kansallispuistonkin matkailurakenteeseen. Nyt liikutaan lähellä, ei kaukana.
- Puhutaan sadoista metreistä. Jatkossa pitää keskittyä siihen, miten vastataan lähiliikkumisen tarpeisiin kansallispuiston reuna-alueilla.
- Tietysti imagollemme on tärkeää, että se lähialuekin on riittävän laaja, että ihminen voi kokeilla siellä fyysisiä rajojaan ja tuntea todellakin olevansa aidossa erämaassa.
Hoito- ja käyttösuunnitelma kertoo, mikä Urho Kekkosen kansallispuistossa on tärkeää ja olennaista. Siitä taas keskustellaan. Ensimmäiset yleisötilaisuudet ovat viikon päästä Savukoskella, sitten Sodankylässä ja lopuksi Inarissa. Sen jälkeen on verkkokeskustelu ja syksyllä keskustelu jatkuu.
Kansallispuistolaki säätelee ja rajoittaa puiston käyttöä. Kankaanpään mukaan siinä filosofiassa ei ole vikaa.
- Se on Metsähallituksen näkökulmasta ihan hyvä ja sopiva lainsäädäntö.
UK-puisto ei mikään pieni pläntti
Urho Kekkosen kansallispuiston ei ole mikään pieni pläntti. Sillä on alaa 2550 neliökilometriä. Se ulottuu ylhäältä Inarista Saariselältä alas Sodankylään Sompion luonnonpuistoon ja edelleen Nuorttin erämaihin Savukoskelle.
Puistonjohtaja Sakari Kankaanpää sanoo, että alueen suuruus on tietysti haaste kansallispuiston kehittämiselle:
- Savukoskella on tietysti erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet kuin Saariselän alueella. Matkailun volyymit ovat aivan erilaiset. Savukoskellahan on tällainen ihmeellisyys, että ranskalaiset ovat löytäneet sinne tiensä ja arvostavat kovasti Savukosken aluetta.
Kekkosen puistossa harjoitetaan muun muassa porotaloutta. Puistossa palkivat Ivalon, Lapin ja Kemin-Sompion paliskuntien porot. Paikalliset ihmiset siellä kalastelevat ja metsästelevät ja luvanvaraisesti niistä riemuista pääsevät nauttimaan muutkin.
Jo yli 300.000 päiväkävijää
Kankaanpään mukaan Urho Kekkosen kansallispuiston suosio on säilynyt tasaisen hyvänä. Päiväkävijöiden vuotuinen määrä on jo yli 300.000 ihmistä.
- Ennen UK-puistoa, tai sen perustamisen aikoihin Saariselän erämaissa liikuskeli vain noin 50.000 ihmistä. Onhan siinä lisäystä, Kankaanpää huomauttaa.
Varsinaisten rinkkaturistien vuotuinen määrä ei ole lisääntynyt ihan ajatellusti, mutta jonkun verran kuitenkin.
- Se on nyt noin 10.000 kävijää, kun ennuste oli 7000.
Teuvo Katajamaa: Puisto vapaammaksi
Yksi Urho Kekkosen kansallispuiston matkailukäyttäjistä on Saariselällä Lapin Luontolomia pyörittävä Teuvo Katajamaa. Hän toivoisi matkailuyrittäjille suurempia vapauksia touhuta puistossa. Jopa päästä sinne moottorikelkkailemaan.
- Puisto sinällään on hyvä, mutta rajoittava, yrittäjä vastaa.
Katajamaan mukaan tarvitaan asennemuutosta, puolin ja toisin. Hän sanoo, että puistoa on kehitetty liikaa luonnonsuojelijoiden ehdoilla ja laajempaa käyttöä on estetty.
- Puiston pitäisi olla ihmisten virkistäytymistä varten, mutta siinä ei ole täysin onnistuttu tämän kolmenkymmenen vuoden aikana.
Katajamaa on samaa mieltä kuin puistonjohtaja Sakari Kankaanpää, että puiston lähikäytön mahdollisuuksia pitää edistää.
Lapin Luontolomien touhuaminen UK-puistossa keskittyy paljolti kesään, vähemmän talveen. Moottorikelkkasafarit on yrityksen päätuote talvella ja matkailukelkoilla ei ole asiaa puistoon.
- Kesällä teemme melontaretkiä Suomujoelle ja jonkin verran patikoimme. Varsinaisia patikkaretkiä emme ole alueelle tehneet sen jälkeen, kun puisto on perustettu 30 vuotta sitten.
Syyksi tuohon Katajamaa sanoo sen, että ulkomaalaiset asiakkaat eivät ole niin viitseliäitä, että lähtisivät kiikuttamaan selässään suuria varustekuormia erämaihin tai vetämään perässään ahkiota. He haluavat nauttia helpommalla.
