Jemenin pääkaupungissa Sanaassa joulukuussa siepattu suomalaispariskunta ei ottanut tietoista riskiä, arvioi Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskuksen professori Tuomo Melasuo Tampereen yliopistosta.
- He eivät ottaneet varsinaista riskiä, koska olivat Sanaan kaupungin sisällä. Niin kauan kun he pysyivät kaupungin sisällä, ei välitöntä riskiä ollut, Melasuo arvioi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa lauantaiaamuna.
Muualla Jemenissä siepatuksi tuleminen on todennäköisempää.
- Siepatuksi tulemisen riski suuri, mutta täytyy muistaa, että suurin osa Jemenin kansasta on ystävällistä, kommentoi puolestaan ohjelmajohtaja Maruan El Krekshi kriisinhallintajärjestö CMI:stä.
Sitä, kuka Kalevan pariskunnan sieppasi, ei toistaiseksi tiedetä.
- Ehkä voi sulkea pois Al Qaida -vaihtoehtoehdon, koska ne päättyvät yleensä huonommin. Ehkä sieppauksen takana oli jokin heimo tai rikollisryhmä. Vaikea sanoa, kaikki on spekulaatiota, El Krekshi arvioi.
Sitäkään ei tiedetä, olivatko Kalevat koko ajan saman ryhmän hallussa.
Jemenissä länsimaisten ihmisten sieppaukset ovat El Krekshin mukaan hieman uudempi ilmiö, joka on ollut vallaan 10-15 viime vuotta.
- Sieppausten luonne on muuttunut: joku yhteisö yrittää kiinnittää huomiota itseensä tai halutaan kiinnittää keskushallinnon huomio, sanoo El Krekshi.
Atte Kaleva oli valmistemassa väitöskirjaa terrorismista.
- Väitöskirja oli alkuvaiheessa. Hänen toiveissaan oli, että se hyväksyttäisiin johonkin yliopistoon. Tutkijapiireissä väitöskirjahankkeeseen suhtauduttiin myös kriittisesti: puhuttiin, onko hänen viitekehyksistään mahdollista saada tutkimus aikaan, Melasuo kertoi.