Hyppää sisältöön

Kansanedustaja: Operaattorit haluttomia vetämään laajakaistaa syrjäkylille

Tavoitteena on, että lähes kaikki kansalaiset saisivat vuoden 2015 aikana nopean laajakaistan. Vääntö nettiyhteyksistä kuitenkin jatkuu operaattorien kanssa. Osa kilpailutuksista on mennyt penkin alle, koska operaattorit eivät ole tehneet tarjouksia.

Kuva: Mika Moksu / Yle
Anu Rummukainen

Joensuulainen keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen kertoo, että laajakaistayhteydet ovat kansalle yksi tärkeimmistä asioita, joissa otetaan yhteyttä kansanedustajiin. Vehviläinen on saanut nettimaksujen kalleudesta yhteydenottoja esimerkiksi Ilomantsista ja Polvijärveltä.

- Operaattorit hinnoittelevat kuukausimaksuja miten haluavat, Vehviläinen kritisoi muun muassa Soneraa, DNA:ta ja Elisaa.

Vuonna 2008 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta, jonka mukaan lähes kaikki suomalaiset pääsisivät nopean laajakaistan kyytiin. Valokuitu- ja kaapeliverkon rakentamiseen käytetään julkista tukea, mutta teleoperaattorit maksavat vähintään kolmanneksen rakennuskustannuksista.

Kilpailutusta, mutta ei tarjouksia

Joka puolelle maata kuitu- tai kaapeliverkkoa ei kuitenkaan ole rakennettu. Operaattorit eivät ole kiinnostuneita rakentamaan, sillä teknologian kehittyessä on mahdollisuus siihen, että kalliilla rahalla rakennettu verkko on vuosien kuluttua turha.

Vehviläinen kertoo, että operaattorit eivät vastaa kaikkiin kilpailutuksiin. Muun muassa Ilomantsissa tarjouskilpailusta jäivät puuttumaan tarjoukset. Esimerkiksi Juuan, Lieksan ja Nurmeksen haja-asutusalueiden laajakaistan rakentajan valinta oli helppo, sillä tarjouksia tuli vain yksi.

Pohjois-Savossa Rautavaaralla ongelma on ratkaistu perustamalla tietoverkko-osuuskunta. Rautavaaran kunta päätti jäädä maakunnallisen tietoverkkoyhtiön Savon Kuitu Oy:n ulkopuolelle ja perustaa oman osuuskunnan.

- Jäsenmaksumme on 100 euroa. 100 meganen yhteys maksaa noin 50 euroa kuukaudessa. Vastaava yhteys Savon Kuidulta maksaisi lähes 90 euroa, osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen kertoo.

Pohjois-Karjalassa Rääkkylän kunta on ottanut mallia Rautavaaran kunnasta.

Näin osuuskunnat ovat itse operaattoreita ja voivat saada laajakaistan rakentamiseen tukea valtiolta.

- Hallituksen ja eduskunnan pitää olla kansalaisten puolella. Nopeiden nettikaistojen saaminen on tulevien vuosienkin murhe, Vehviläinen ennustaa.

Korjattu 20.5.2013 klo 16.21: Laajakaista kaikille -hanke päättyy vuonna 2015, eikä vuonna 2014.

Suosittelemme sinulle