Hyppää sisältöön

Näin syntyy tornado

Voimakkuutta mitataan yleisesti asteikolla, joka pohjautuu luokitteluun tuhojen perusteella.

Tornado.
Suomalaisen tornadobongarin kuvaa. Kuva: Jari Ylioja
Jaakko Mannermaa

Ilmatieteen laitoksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tornadot liittyvät kuuro- tai ukkospilvien nousuvirtauksiin. Kyse on hyvin voimakkaasta, pienialaisesta pyörremyrskystä.

Tornado on sama ilmiö kuin kotoinen trombi: jälkimmäistä nimeä käytetään Euroopassa esiintyvistä tapauksista, kun taas Pohjois-Amerikassa niitä sanotaan tornadoiksi. Veden päällä liikkuvaa tornadoa kutsutaan vesipatsaaksi.

Tornadossa tai trombissa ilma pyörii pystyakselin ympäri. Pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa.

Myrsky sateineen ja salamoineen nousee nopeasti. Eri suunnista puhaltavat tuulet alkavat kiertää kiivaasti keskuksen ympärillä, ja pilvestä maahan muodostuu suppilomainen pyörre.

Usein tornadon kehittymistä edeltävät heikot pyörteet lähellä maan pintaa jo ennen pilvien muodostumista. Kohdalle osuvan kuuro- tai ukkospilven nousuvirtaus voimistaa pyörrettä venyttämällä sitä pystysuunnassa. Samalla halkaisija pienenee ja pyörimisnopeus kasvaa.

Tornadon koko, muoto ja kesto vaihtelevat. Suurimmat pyörteet voivat olla halkaisijaltaan satoja metrejä. Tornado saattaa kestää muutamasta minuutista yli tuntiin, minä aikana se voi liikkua kymmenien kilometrien matkan.

Voimakkuutta mitataan yleisesti Fujitan asteikolla (siirryt toiseen palveluun). Kuusiportainen asteikko pohjautuu luokitteluun tuhojen perusteella: tuulen nopeutta ei yleensä kyetä mittaamaan meteorologisilla laitteilla, koska tornadot eivät yleensä osu havaintoasemille tai säätutkien ulottuville.

Jutun lähteinä on käytetty Ylen meteorologeja, Ilmatieteen laitosta, BBC:tä ja Wikipediaa.

Suosittelemme sinulle