Hyppää sisältöön

Tutkijat huolissaan kansakunnasta: Ruotsalaiset harrastavat yhä vähemmän seksiä

Laajasta selvityksestä ilmenee, että vaikka seksi on yhä enemmän esillä mediassa ja mainoksissa, makuuhuoneissa suuntaus on päinvastainen. Vain kyselyn vanhimmassa ikäryhmässä on aiempaa enemmän vipinää.

Ruotsalaiset harrastavat seksiä vähemmän kuin koskaan ennen, kertoo tuore tutkimus. Kun asiaa selvitettiin viimeksi, vuonna 1996, ruotsalainen oli sukupuoliyhteydessä keskimäärin viisi kertaa kuukaudessa. Tuoreessa tutkimuksessa luku on miltei neljänneksen pienempi eli 3,8 kertaa kuussa.

Ruotsin kaikkien aikojen laajimpaan seksikyselyyn vastasi kolmetuhatta ruotsalaista eri puolilta maata. Tutkimuksen tekivät United Minds -tutkimuslaitos ja Aftonbladet-lehti.

Aiempaa enemmän seksiä kertoivat harrastavansa vain 66 - 74-vuotiaat, niin miehet kuin naiset, sekä 18 - 24-vuotiaat naiset. Suurin pudotus luvussa on 35 - 49-vuotiailla.

Syyksi on soviteltu monia asioita, ruokavaliosta työelämän aiheuttamaan stressiin.

Tukimuksen tulos lyö korvalle internetistä, mediasta ja mainoksista tulvivaa seksin määrää ja osoittaa peräti, ettei ruudulta katseltu seksi lisää omia intohimoja, vaan suorastaan päinvastoin. Yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa on jopa havaittu "pornoimpotenssia" eli paljon pornoa katseleville miehille kehittyvää seksuaalista kyvyttömyyttä.

Makuuhuoneessa väsyttää

60 prosenttia ruotsalaistutkimuksen vastaajista sanoi, että periaatteessa harrastaisi mielellään enemmän seksiä. Luku oli yhtäläinen kaikissa ikäryhmissä. Syyksi siihen, etteivät toiveet ja todellisuus kohtaa, sanottiin useimmiten oma tai kumppanin väsymys. Seuraavaksi yleisin syy oli kumppanin puuttuminen.

Väsymyksen syyksi on soviteltu monia asioita, ruokavaliosta työelämän aiheuttamaan stressiin. Vuoden 1996 tutkimukseen osallistunut professori Bo Lewin huomauttaa, että keskimääräinen elämäntyyli on muuttunut voimakkaasti 16 vuodessa.

Ehkä ihmisillä on työn aiheuttaman kiireen päälle sosiaalisesta mediasta saatu digitaalinen suhdeähky ja myös aikapula, jotka heijastuvat makuuhuoneeseen, Lewin puntaroi. Hän saa ajatukselle tukea myös muilta Aftonbladetin haastattelemilta asiantuntijoilta.

Uusi diagnoosi: haluttomuushäiriö

Luultavasti selitys on monien asioiden summa, sanoo yksi tuoreen tutkimuksen tekijöistä, Malmön yliopiston sosiologian professori Sven-Axel Månsson. Hän on suuntauksesta huolissaan – eikä vain yksilöiden kannalta, vaan koko kansakunnan vuoksi ja kansainvälisestikin.

– Suuntaus vaikuttaa kansainväliseltä. Ulkomaiset kollegat ovat huomanneet saman asian ja sanovat, että se on kansanterveysongelma. "Haluttomuushäiriöstä" on tullut jo lähestulkoon lääketieteellinen diagnoosi.

Hänen mukaansa erityisen huolestuneita ovat japanilaistutkijat, koska Japanissa syntyy vähän lapsia ja kansakunta ikääntyy länsimaitakin nopeammin.

Suosittelemme sinulle