Lääkärin vastaanotto on siellä, missä potilaatkin ovat. Lääkäri on itsenäinen ammatinharjoittaja, joka laittaa laskun yhteiskunnan järjestämälle maksajalle. Potilas valitsee itse lääkärinsä, ja hänelle käynti on maksuton. Vastaanotolle pääsee tarvittaessa vaikka samana päivänä.
Näin perusterveydenhuolto toimii esimerkiksi Britanniassa, Hollannissa ja Tanskassa, tietää yleislääketieteen erikoislääkäri, professori Raimo Puustinen. Hän on vuoden aikana kiertänyt seitsemässä eri maassa tutkimassa, miten terveydenhuoltopalvelut on järjestetty.
- EU-maissa perusterveydenhuollon yleislääkärit toimivat yksityisinä ammatinharjoittajina. Rahoitus hoituu joko verovaroin tai sairaskassa- tai vakuutuspohjaisena. Kaikki kansalaiset kuuluvat perusturvan piiriin ja saavat vapaasti valita yleislääkärinsä, joka sitten laskuttaa maksavaa tahoa.
Tampereella terveyskeskukseen pääsyä on pahimmillaan joutunut odottamaan kuusikin viikkoa. Raimo Puustisen mukaan kollegat Euroopassa pudistelevat päitään epäuskoisina, kun heille kertoo Suomen terveyskeskusjonoista.
- Kun kerron, että meillä Suomessa ydinongelma on perusterveydenhuollon lääkäriaikojen saatavuus, he luulevat poikkeuksetta kuulevansa väärin. Kun kysyn, onko heidän vastaanotoilleen jonoja, he tarkentavat, mitä tarkoitan jonoilla. Muualla EU-maissa hoito pyritään järjestämään heti, eikä jonotusta tunneta.
Tutkittu juttu: toimisi meilläkin
30 vuotta yleislääkärinä työskennellyt Raimo Puustinen kysyy Potilaan lääkärilehteen kirjoittamassaan artikkelissa, voisiko muiden maiden malli toimia Suomessakin. Hän vastaa itse: kyllä, ja asiaa on testattukin. Professori viittaa Kansaneläkelaitoksen vuosien 1985-93 kokeiluun, jossa yksityislääkärit toimivat omalääkäreinä 40 000 suomalaiselle Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa.
Kun kerron, että meillä Suomessa ydinongelma on perusterveydenhuollon lääkäriaikojen saatavuus, he luulevat poikkeuksetta kuulevansa väärin.
Raimo Puustinen
Tampereen yliopiston yleislääketieteen professori Kari Mattila oli mukana tekemässä laajaa seurantatutkimusta kokeilusta.
- Kokeilussa oli mukana kaikkiaan 17 omalääkäriä. Toimintaa verrattiin muuhun toimintaan perusterveydenhuollossa, ja tulokset olivat selkeitä: kokeilutoiminta helpotti selvästi hoitoon pääsyä, paransi hoitosuhteen jatkuvuutta ja lisäsi yleisesti väestön tyytyväisyyttä lääkäripalveluihin.
Myös taloudellisesti kokeilu oli kannattava.
- Kokeilun kustannukset olivat Kelalle hyvin kohtuulliset. Kun jälkeenpäin on tarkasteltu kaikkia kuluja lähetteistä ja sairaanhoitopäivistä alkaen, on huomattu kokeilun tulleen väestötasolla selvästi normaalitoimintaa halvemmaksi, Mattila kertoo.
Hiljaa haudattu tulos
Kokeilu oli onnistunut, mutta siitä huolimatta sitä muistaa harva. Professori Kari Mattilan mukaan aika ei ehkä ollut kypsä terveydenhuoltojärjestelmän muutokselle. Haudattiinko hyvät tulokset siis kaikessa hiljaisuudessa?
- No ei sieltä haudasta ainakaan mitään näkyvää noussut, Mattila sanoo.
Professori Raimo Puustinen haluaa nostaa kokeilun esiin juuri nyt, kun sote-keskustelu käy kuumana. Hänen mukaansa kokeilun tulos oli aikoinaan poliittisesti ongelmallinen, sillä suomalainen yhteiskuntapolitiikka on erityisesti terveydenhuollon osalta ankkuroitunut vahvasti kuntiin.
- Muualla Euroopassa kunnat eivät tuota terveydenhuoltopalveluita. Kokeilun tulos asetti kyseenalaiseksi, miksi meidän täytyisi toimia niin kuin toimimme. Omasta mielestäni nykyiset ongelmat ovat seurausta kuntavetoisuudesta, ja meidän pitäisi erottaa perusterveydenhuolto kokonaan pois kunnilta.
Itsenäinen vs. yksityistäminen
Kun Kansaneläkelaitoksen terveydenhuoltokokeilu aikoinaan tehtiin, elettiin aikaa laman alla. Moni asia on sittemmin muuttunut.
Kokeilutoiminta helpotti selvästi hoitoon pääsyä, paransi hoitosuhteen jatkuvuutta ja lisäsi yleisesti väestön tyytyväisyyttä lääkäripalveluihin.
Kari Mattila
Nyt markkinoilla toimivat yksityiset isot yhtiöt, jollaisessa Puustinen itsekin pitää vastaanottoaan. Hän haluaa kuitenkin tehdä selvän eron yksityistämisen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen välille.
- Siinä on olennainen ero. Eurooppalaiset kollegani eivät miellä itseään yksityislääkäreiksi. He ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka toimivat kollektiivisella sopimuksella osana julkista terveydenhuoltoa.
Puustinen peräänkuuluttaa perehtyneempää keskustelua, kun vertaillaan tapoja järjestää perusterveydenhuollon palveluita.
- Suomalaisessa keskustelussa sekoitetaan jatkuvasti yksityinen, voiton tavoitteluun pyrkivä liike-elämä, jossa lääkärin työ tuottaa tulosta jollekin muulle taholle, ja ammatinharjoittajamalli, jossa lääkärin tulo muodostuu hänen omasta työstään. Siinä ei ole mukana kolmatta osapuolta, joka hyötyisi taloudellisesti tai veisi syntyvät voitot jonnekin pääomaparatiisiin.
