Ressun lukio koko 2000-luvun paras – huippulukiot tekevät tasaista tulosta, pienissä lukioissa taso vaihtelee

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yle Uutiset vertaili lukioiden ylioppilastuloksia koko 2000-luvun ajalta, vuodesta 2000 vuoteen 2013. Ylioppilaskokeiden arvosanojen perinteisessä paremmuusvertailussa kärkeen nousi Ressun lukio. Kakkosena on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, joka on vuotuisissa vertailuissa useimmin kirinyt Ressun ohi.

Vertailu vahvistaa myös, että taso vaihtelee pienissä lukioissa paljon. Suurissa lukioissa ja varsinkin niin sanotuissa huippulukioissa tulos on vuodesta toiseen melko tasainen.

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi sanoo, ettei pidä kiistellyistä, pelkästään vuosittaisia tuloksia vertaavista lukiolistoista yhtäältä juuri tästä syystä. Suomen lukioiden opetuksessa ei ole suuria eroja, vaikka tutkimustietoa lukioista ei olekaan samalla tavoin kuin peruskouluista.

- Oppilasjoukko, joka tulee sisään, määrittää hyvin paljon sen, millaisia tuloksia saavutetaan. Mitä pienempi koulu on, sitä suurempi merkitys on sattumalla.

Välijärven mukaan yksi suuri ongelma vertaamisessa on, että pieniä ja suuria kouluja laitetaan rinnakkain.

- Sijoitus voi siksi vaihdella paljonkin, mutta ei koulun opetuksen taso samaan tahtiin voi vaihdella. Vertailussa auttaa paljon, jos otetaan huomioon lukion lähtökeskiarvo. Mutta pitäisi ottaa huomioon myös koulujen eri koko.

Pienet lukiot voivat nostaa sijoitustaan yli sata pykälää vuodessa

Mitä pienempi opiskelijamäärä, sitä enemmän vaikuttaa yksittäinen kirjoittaja. Tämän totesi myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Jenni Pääskynen, joka tutki lukioiden ranking-listoja kolmen vuoden ajalta. Listauksessa otettiin huomioon peruskoulun päättötodistus.

- Vaihtelu yllätti. Koulun sija saattoi muuttua peräkkäisinä vuosina sijalta 11. sijalle 60. tai jopa 200. Olin ajatellut, että oppilaan taustan kontrolloiminen veisi pois vaihtelun, mutta en ollut oivaltanut sitä, että pieni koko tuo niin paljon vaihtelua.

Pääskysen mukaan sijoitusten heilunta kertoo myös siitä, että listojen keskivaiheilla muutokset ovat niin pieniä, että vähäinenkin muutos voi nostaa tai laskea koulua useita sijoja. Hän sanoo, että suurin osa Suomen lukioista sijoittuu tähän massaan, joiden tasosta on vaikea sanoa listojen perusteella mitään.

- Huipulle asettuvat tietyt koulut, jotka aika luotettavasti saadaan erotettua. Samoin pohjalle asettuvat tietyt koulut. Sitten on se iso massa, joka on vaikeampi erottaa. Siihen taas, onko eroilla merkitystä nuorten kannalta, on paljon vaikeampi vastata.

Opetusministeriössä valmistaudutaan uusimaan lukioiden rahoitusta. Yksi hallitusohjelmaan kirjatuista esityksistä on tuloksellisuusrahoitus, jossa rahat jaettaisiin lukioille jatkossa niiden tason mukaan. Tämä edellyttäisi oppimistulosten vertaamista.

Tutkija Jouni Välijärvi ei innostu rahoituksesta, jos sillä mitataan pelkkää opintomenestystä. Hän pelkää, että heikommista oppilaista tulisi lukioille taakka. Nyt opiskelemaan voi päästä matalallakin keskiarvolla.

- Jos siihen mennään, se on kuin haulikolla ampumista, sattuman kauppaa. Siinä on vaara, miten lukiot alkavat suhtautua heikompiin opiskelijoihin. Ne, jotka tarvitsevat tukea, jäisivät heitteille. Olisi kohtuutonta rankaista näitä kouluja, jotka aidosti kantavat huolta oppilaista.

Välijärvi painottaa, että lukioiden tehtävä on yo-tulosten lisäksi myös ehkäistä ikäluokkia syrjäytymästä. Joillakin paikkakunnilla lukio on ainoa toisen asteen oppilaitos.

- Maaseutulukiot tekevät tärkeää syrjäytymistyötä. Voi olla, että siellä melkein kotoa haetaan lukioon, Välijärvi sanoo.

Hän palkitsisi lukoita siitä, että heikotkin oppilaat saadaan yltämään kohtuulliseen tulokseen.

Vertaa lukioita arvosanojen vaihtelun ja paremmuuden mukaan

Voit järjestää listan otsikkosarakkeista eri kategorioiden perusteella. Tulosvaihtelu tarkoittaa arvosanojen keskihajontaa. Mitä suurempi luku, sitä enemmän ylioppilaskokeiden tuloksissa on vaihtelua vuodesta toiseen. Tuloksiin on laskettu neljän pakollisen aineen keskiarvo siten, että L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.