Hyppää sisältöön

Kävelykadut tekevät uutta tulemistaan - Vaasankatu aloitti autottomuuden tanssimalla

Pitkän hiljaiselon jälkeen uusia kävelykatuja ja jalankulkukokonaisuuksia on taas alettu suunnitella ja toteuttaa kaupunkien paraatipaikoille. Kävelykatujen pinta-ala on viime vuosina lisääntynyt suhteellisesti eniten Jyväskylässä, Kuopiossa, Mikkelissä ja Porvoossa. Tuorein tulokas on Helsingin Vaasankatu, jossa autottomuutta kokeillaan kesäkuukausien ajan.

Made in Kallio -verstaan ja kahvilan edessä heilui lauantai-iltana joukko tunnettuja kavereita.

Ex tempore -keikalle ilmestynyt Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana sai nopeasti koko Vaasankadun hytkymään.

Uuden kävelykadun avajaisten kunniaksi Helsingin rakennusvirasto on repinyt kulmalta katukivet irti. Keko sai Palefacen leukailemaan räppäämisen lomassa.

- Luulin, että meiltä pyydettiin mellakkaa eikä mekkalaa, kun tuossa on noita katukiviäkin. Ehkä niitä ei nyt tarvita, tai säästetään ne ainakin aamuyön tunteihin.

Vaasankadun kävelykatuavajaisia juhlistettiin lauantaina. Kuva: Yle

Mellakoitta kuitenkin selvittiin ensimmäisestä viikonlopusta, vaikka lauantaiaamuna torvet soivat ja suukopua riitti. Autoilijat eivät piitanneet läpiajokiellosta, eikä jalankulkijoita huvittanut väistää.

Avajaisviikonlopun ohjelmaan kuului omin luvin järjestetyn keikan lisäksi muun muassa katupiknik. Sunnuntaina Vaasankatu turposi kulkijoista ja kauppiaista, kun Kallio-Liikkeen kirppis valtasi tienoon.

Tee se itse -kävelykatu

Made in Kalliota pyörittävä kaupunkiaktiivi Jon Sundell on innoissaan kaikesta, mitä kävelykadulla tuleman pitää. Kukaan ei vielä tiedä, mitä se on.

Tämä on vielä tyhjä arkki, johon kaupunkilaiset toivottavasti piirtää omanlaisensa kävelykadun.

Jon Sundell

- Toivon, että kaikki rohkaistuu tulemaan omien ideoidensa kanssa kadulle kokeilemaan. Nyt tämä on vielä tyhjä arkki, johon kaupunkilaiset toivottavasti piirtää omanlaisensa kävelykadun.

Vaasankadun muuttamista kävelykaduksi yritettiin torpata muun muassa vedoten raskaisiin liikennejärjestelyihin ja katurakentamisen kalleuteen.

Aktiiviporukka sai kuitenkin puhuttua kaupunkisuunnitteluviraston puolelleen. Lopulta kokeilu päätettiin toteuttaa hämmästyttävän rivakasti, kiittelee Sundell.

- Tämä on tällainen tee se itse -meiningillä toteutettava juttu, jossa ei kaupungilla ole juuri lainkaan budjettia.  Haluaisin uskoa, että tämä on merkki muutoksesta.

Se mikä ei toimi, voidaan korjata nopeasti, koska kyse on kesän kestävästä kokeilusta. Näin ketterä liikehdintä ei ole kaupunkien hallinnoille tyypillistä.

- Keskusjohtoisissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, usein suunnitellaan hirveän pitkään ja luullaan sitten, että tiedetään, miten lopulta käy ilman, että näitä oletuksia ikään kuin validoidaan tällaisten pienten kokeilujen kautta, Sundell kuvailee.

"Antakaa vähän rakkautta, pitäkää vähän ääntä, Vaasankatu", kehotti Julkinen sana lauantaina. Kuva: Yle

Jotta kävelykatukokeilu onnistuisi, pitäisi Helsingin vielä Sundellin mielestä parantaa juoksuaan lupakäytännöissä.

Byrokratia on miehen mukaan niin nujertavaa, että tavallisen ihmisen on aika vaikea järjestää tapahtumia.

Hän kannustaa rakentavaan kansalaistottelemattomuuteen.

- Silloin kun tehdään hyviä juttuja, selvästi positiivisia asioita toisille kaupunkilaisille, niin pitääkö siihen oikeasti pyytää lupaa ja kirjoittaa 15 sivun pelastussuunnitelma vielä kaupan päälle? Ehkä ei minun mielestäni enää.

Toisaalla on toisin

Jonkun sortin kävelykatu löytyy nykyisin lähes kaikista kaupungeista.

Yli 40 000 asukkaan kaupunkien joukosta poissaolollaan loistavat Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen selvityksen mukaan vain Hyvinkää ja Seinäjoki.

Laatu ja mitta vaihtelevat melkoisesti. Kävelykatujen keski-ikä huitelee parissakymmenessä. Siihen aikaan käsitys elävöittämisestä oli toinen kuin nykyään.

Pistetään puu oven eteen niin, ettei ovi aukea ja sanotaan, että se on hyvä, kun se on vihreä ja elävöittää.

Kalle Aaltonen

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Pokko Lemminkäisen kotikaupungissa Lahdessa kävelykatu rakennettiin edellisen keskustojen mylläysbuumin aikaan viitisentoista vuotta sitten.

Siinä ei ole hurraamista. Mittaa on asukasluvun suhteessa vähiten saman kokoluokan kaupunkeihin verrattuna. Parinsadan metrin pätkästä puolet on ylämäessä, joka toimii enimmäkseen lastausalueena.

- Tämä on keskinkertainen suoritus ja ehkä nyt ei ihan pohjoismaisia huippuesimerkkejä, Lemminkäinen sanoo.

Kadunvarren kauppahallissa kahvilayrittäjänä toimiva Kalle Aaltonen sanoo vähän suoremmat sanat -  ja esittelee kännykästään kuvia näkemyksensä tueksi.

Hänen mukaansa katu ei varsinaisesti vedä maksavia asiakkaita.

- Tämä on ihan ahterista koko katu. Poliisilla ei ole ollut resursseja valvoa täällä, tämä on ilmainen parkkipaikka autoille, lastaukset joudutaan hoitamaan miten sattuu, tässä lojuu tenuja, sekakäyttäjiä ja ties mitä. Eikä meidän etumme ole, että asiakkaat eivät pääse autolla meidän luoksemme, me olemme jääneet pussinperälle. Yrittäjien murheita ei kuunnella täällä yhtään. Pistetään joku puu oven eteen niin, ettei ovi aukea ja sanotaan, että se on hyvä, kun se on vihreä ja elävöittää, Aaltonen arvostelee.

Hyvä kävelykatu houkuttelee jalkautumaan

Pokko Lemminkäinen ymmärtää Aaltosen kiukkua. Hänen mukaansa mikä tahansa kävelykatu voi kuolla pystyyn, jos se on mitoitettu väärin, sijoitettu väärin, se ei ole kaupallisen keskuksen ytimessä eikä sitä ole toteutettu yhteistyössä alueen asukkaiden ja yrittäjien kanssa.

Hyvä katu auttaa kivijalkakauppiaita ja houkuttelee jalkautumaan.

Kävelykatu on tavallaan aperitiivi monen ruokalajin päivällisessä.

Pokko Lemminkäinen

- Pitää miettiä kokonaisuutta. Sulatusjärjestelmiä kannattaa harkita, valaistus on tärkeää ja kadun kalusteet pitää muotoilla hyvin. Kävelykadun pitäisi toisaalta myös vahvistaa kyseisen paikkakunnan identiteettiä.

Vaikka Lemminkäisen yhdistys on selvitellyt kävelykatujen mittoja ja määriä, on hänen mielestään jo vanhanaikaista puhua pelkistä kaduista.

- Kävelykatu on tavallaan aperitiivi monen ruokalajin päivällisessä. Ykkösasia on se, että mietitään, miten syntyy kävelykeskusta, kävelykaupunki, iso kokonaisuus. Esimerkiksi Helsingissä sellainen on jo Kampin, Aleksanterinkadun, Forumin, Espan ja Senaatintorin muodostamana, Lemminkäinen kertoo.

Vaikka Vaasankadun kävelykokeilu on kaukana keskustan kaupallisesta ytimestä, povaa Lemminkäinen sille kohtalaista menestystä.

- Alppiharjuhan on kai yksi tiiviimmin asutetuista paikoista koko maassa, joten väkeä on tarpeeksi. Helsingissä on sitä paitsi kaikkiaan miljoonan ihmisen talousalue ja jos katu markkinoidaan hyvin, se vetää. Onhan se Lontoon Portobello roadkin hieman sivussa, mutta kyllä se väkeä houkuttaa.

Suosittelemme sinulle