Järjestöjen tarjoamia sosiaalisia palveluja ei saa rinnastaa kaupalliseen toimintaan, sanoo hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.
Suomen viranomaiset ovat tulkinneet EU kilpailusääntöjä niin, että järjestöille ei voi myöntää avustuksia, kun ne tarjoavat julkisia palveluja. Pietikäinen ihmettelee tulkintaa. Hänen mukaansa EU:n kilpailusäännöt ja niiden tulossa olevat uudistukset eivät estä järjestöjä tarjoamasta edullisia palveluja vapaaehtoistyön ja julkisten avustusten turvin.
- Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen on voitava saada Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia toimintaansa niin kuin aikaisemminkin, sanoo Pietikäinen.
- Me olemme tehneet turhaan ylitiukan tulkinnan. Ja nyt meillä on kiire tehdä toisinpäin. Se on eduskunnan ja hallituksen varassa, ettemme ehdi hävittää kokonaan kansalaisyhteiskunnan laajaa palvelutarjontaa.
Järjestöjen palvelutuotanto on Pietikäisen mielestä rinnastettava yhteiskunnan julkisiin palveluihin, joita ei koske kilpailulainsäädännön rajoitukset.
Kolmas sektori tuhoutuu
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistuttaa, että kilpailulainsäädännön tarkoitus on ollut, ettei valtiontukia ei käytetä vääristävästi.
- Että isot yritykset eivät vääristä markkinoita, se on ollut EU:n kilpailusääntöjen kohde. Meillä ei luoda mitään lisäarvoa kilpailuttamalla kolmannen sektorin palveluja. Olen perehtynyt asiaan: missään muussa Euroopan maassa ei ole tehty tällaista tulkintaa. Myöskään kommission virkamiesten tulkinta lainsäädännöstä ei ole tällainen.
Suomessa on eurooppalaisittain harvinaisen laaja kolmas sektori. Esimerkkeinä Mannerheimin lastensuojeluliitto, Turvakotiyhdistys, Pelastakaa lapset, Muistiliitto, Vanhustyön keskusliitto tai vaikkapa Näkövammaisten keskusliitto, joka on kouluttanut paljon opaskoiria.
- Olemme tulkinneet todella pahasti pieleen tätä lainsäädäntöä. Tulkintamme on, että jos järjestöt saavat raha-automaattiyhdistykseltä tukea, niin sitten ei voida ostaa suoraan palveluita eli joudutaan kilpailuttamaan. Kuten muistisairasyhdistykseltä kävelypalveluja, tai kehitysvammaisten asumispalveluja tai kuulovammaisten tulkkipalveluja. On siis kilpailutettu asioita, mitä ei pitäisi kilpailuttaa. Tästä ei synny mitään lisäarvoa. Ja näin esimerkiksi olemme hävittäneet tärkeitä toimintoja kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton tuottamat sairaan lapsen palvelut, Pietikäinen kuvailee kilpailulainsäädännön tulkinnan seurauksia.
Löytökissat kilpailutetaan
Pietikäisen mukaan yksi korneimmista esimerkeistä on, kun hämeenlinnalainen Kissakoti Kattila joutui kilpailutukseen löytöeläinten hankinnasta. Hämeenlinnan kaupunki joutui tulkinnan vuoksi löytöeläimistä jopa markkinaoikeuteen.
- Ei todellakaan tarvitsisi kilpailuttaa. Voivatko sisämarkkinat kärsiä siitä, miten löytöeläimiä hoidetaan Hämeenlinnassa. Ei se ole bisnes, jos perustuu pääosin vapaaehtoistyöhön. Tämä Suomen tulkinta on mielestäni vain turhaa virkamiesten ajan väärinkäyttöä.