Säädösten asettaminen lähti kasvamaan Suomessa sotien jälkeen ja sääntelyn määrälle ei näy loppua. Erityisen paljon uusia säädöksiä annettiin 1990-luvun alkuvuosina, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Vaikka edellisen vuosisadan huippuvuosista ollaan tultu alaspäin, kokonaisuudessaan vuosittain säädettävien asetusten määrä lisääntyy jatkuvasti.
- Valitettavasti minun ennakointini on se, että säädöksien määrä tulee kasvamaan edelleen tästä aina vuoteen 2020 asti ja siitä eteenpäin. Ne ongelmat, mitä tämä iso säädösmäärä jo nyt nostaa esiin, tulevat tulevaisuudessa korostumaan, sanoo lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Tala.
Pääosa vuosittaisesta lainsäädännöstä on muutoksia aikaisempiin pykäliin, mutta myös sääntöjen määrä lisääntyy koko ajan.
Laeilla tähdätään pääsääntöisesti ihmisten turvallisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun sekä yritysten toiminnan ohjaamiseen. Lainsäädännön jatkuva lisääntyminen voi kuitenkin tuoda mukanaan myös ongelmia.
- Kun sääntelyn määrä kasvaa ja tulee yksityiskohtaisemmaksi, ihmisten, yritysten ja myös viranomaisten on yhä vaikeampi tunnistaa yksittäisessä tilanteessa, mitkä säännöt oikeastaan sopivat. Tämä lisää epävarmuutta ja nyt täytyy muistaa, että lainsäädännön perustehtävä olisi kuitenkin luoda vakautta, ennustettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Yksityiskohdista yleisempään
Lainsäädäntökehityksen valtavirta on säätää yhä tarkempia ja yksityiskohtaisempia säädöksiä.
Lainsäädäntö alkaa jo muistuttaa ohjekirjoja.
Jyrki Tala
- Lainsäädäntö alkaa jo muistuttaa ohje- tai käsikirjoja. Joku toinen voisi sanoa, että se on valtavan iso voileipäpöytä, josta sitten pitäisi osata valita, mitä kulloinkin käytetään.
Asiantuntijoiden mukaan nyt olisi aika pysähtyä ja pohtia lainsäädännön merkitystä tarkemmin.
- Olisi tärkeää, että yksittäisten lakiuudistusten yhteydessä yritettäisiin miettiä tarkemmin sitä, miten tämä tulee konkreettisesti vaikuttamaan. Lisäksi pitäisi pyrkiä yleisluontoisempaan sääntelyyn, eikä yksityskohtien räpläämiseen.
Yleismaailmallinen ilmiö
Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi maa sitä enemmän säädöksiä.
Lainvalmistelun laadun parantaminen pitäisi ottaa uudelleen tärkeäksi asiaksi.
Jyrki Tala
- Säädösmäärän kasvuun on yritetty puuttua eri maissa ja eri vaiheissa, mutta tulokset ovat yleensä olleet aika laihoja. Omasta mielestäni lainvalmistelun laadun parantaminen, josta meillä on nyt Suomessa ikään kuin luovuttu tämän hallituksen aikana, pitäisi ottaa uudelleen tärkeäksi asiaksi.
Säädösten virta käy kalliiksi ja siihen saatavat varat tulevat aina lopulta kansalaisen pussista.
- On esitetty tietoja useastakin kehittyneestä maasta, että sääntelyn kustannus olisi noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain. Suomessa se olisi tällä hetkellä 20 miljardin tuolla puolen. Nämä laskelmat ovat aika epävarmoja tällä hetkellä. Täytyy kuitenkin muistaa, että oli summa mikä tahansa, maksajina olemme me tavalliset ihmiset eri rooleista.