Uudet hoitomuodot parantavat huomattavasti aivohalvauspotilaiden mahdollisuutta selviytyä. Suomen sairaaloissa ovat yleistyneet viime vuosina muun muassa valtimonsisäiset mekaaniset hoidot ja muut uudet tekniikat.
Niiden avulla halvauspotilaan hoitamiseksi on käytettävissä enemmän aikaa kuin perinteisillä hoitomuodoilla ja kuolleisuus pienenee. Perinteinen aivohalvauspotilaiden parantamiseen käytetty liuotushoito voidaan toteuttaa vain, jos oireiden alkamisesta on kulunut enintään 4,5 tuntia.
- Nykytekniikalla voidaan mennä valtimon sisälle ja vetää aivoinfarktin aiheuttava tukos pois mekaanisilla laitteilla. Joskus voidaan saada se tukos vedettyä jopa 7–8 tuntia oireiden alkamisen jälkeen ja tällöinkin nähdään erinomaisen hienoja toipumisia, sanoo neurologian ylilääkäri Pekka Jäkälä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa valtimonsisäisten hoitojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Viime vuonna hoitoja tehtiin 51 potilaalle.
Toinen uusi menetelmä liittyy tapauksiin, joissa aivovaltimotukosta ei saada riittävän ajoissa purettua ja potilaan aivot pääsevät turpoamaan. Kallonluuta ja aivokalvoa leikkaamalla aivoille annetaan tilaa turvota, minkä seurauksena potilaiden kuolleisuus pienenee 80 prosentista jopa 20–30 prosenttiin.
Rotanmyrkky-varfariini sai kolme uutta haastajaa
Sydänperäisen aivoverenkiertohäiriön estolääkkeenä on käytetty perinteisesti verenohennuslääke varfariinia. Samaa ainetta on käytetty myös rotanmyrkkynä. Neurologian ylilääkäri Pekka Jäkälän mukaan uudet antikoagulantit eli veren hyytymistä hidastavat lääkkeet tulevat jossain määrin korvaamaan "rotanmyrkyn".
- Uudet lääkkeet ovat vähintään yhtä tehokkaita estämään aivoinfarktia kuin varfariini ja niihin todennäköisesti liittyy vähemmän haittoja ja yhteisvaikutuksia ruoka-aineiden kanssa. Mutta edelleen on ihmisiä, joille varfariinihoito on erittäin hyvä ja halpa vaihtoehto.
EU:n alueelle on jo tullut käyttöön kolme uudentyyppistä aivohalvauksenestolääkettä.
Suomessa akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen sairastuu vuosittain noin 15 000 henkilöä. Se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja yleisin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Suurin osa halvauksista johtuu aivoverisuonitukoksen aiheuttamasta infarktista.
Aivohalvauksen hoidon uudet menetelmät ovat esillä keskiviikkona Kuopiossa alkaneessa kansainvälisessä tiedetapahtumassa.