Viime vuosina ympäri Suomea levinneet aikapankit ovat herättäneet nyt viranomaisten mielenkiinnon. Suomessa aikapankkeja toimii jo kymmenillä paikkakunnilla ja niiden kautta vaihdetaan jo tuhansia työntunteja vuodessa.
Aikapankkien toiminnasta on valmistunut tuore Harmaan talouden selvitysyksikön raportti ja Verohallinnossa on parhaillaan tekeillä aikapankkien verotusta koskeva ohjeistus.
-Netissä toimivan yhteisön kautta tapahtuva järjestäytynyt työn vaihtaminen on nostanut esille ongelman, joka on aiemmin pysynyt piilossa, kiteyttää apulaisjohtaja Marko Niemelä Harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Ja ongelma on se, että aikapankeissa tehtävä vaihtotyö on veronalaista. Tätä eivät Niemelän mukaan aikapankeissa töitä tarjoavat ja vastaanottavat ihmiset aina ymmärrä.
-Keskeisin harmaan talouden riski on se, että tässä saattaa jäädä veronalaisia tuloja ilmoittamatta, sanoo Niemelä.
Käytännössä aikapankin kautta tehtäviä töitä ei ole tähän mennessä ilmoitettu verottajalle juuri lainkaan.
Naapuriapu verolle?
Tähän asti aikapankkien vaihtotyön on ajateltu vastaavan perinteisiä talkootöitä tai naapuriapua, jotka ovat verottomia. Mutta mukaan saattaa mahtua myös ammatillista osaamista vaativia töitä, kuten esimerkiksi hierontaa tai remonttiapua.
Nyt verottaja haluaakin toimintaan pelisäännöt. Syksyllä valmistuvan ohjeistuksen myötä iso osa aikapankkien kautta tehtävistä töistä pitää ilmoittaa verottajalle.
Myös arkiset naapuriavun tyyliset askareet saattavat joutua verotettavaksi.
-Ongelma on siinä, että kuuluko aikapankkitoimintaan jotain verovapaata toimintaa. Lähtökohtaisesti vaihtotyö on veronalaista, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen, joka vastaa ohjeistuksen laatimisesta.
Minkälainen toiminta voisi olla yhä verovapaata?
-Tällainen naapuriapuun vertautuva kukkien kasteleminen. Se on nyt mietinnässä, että onko se veronalaista vai ei, sanoo ylitarkastaja Manninen.
Aikapankkitoiminnasta saatavien mahdollisten verotulojen määrää ei Verohallinnossa osata vielä arvioida.
Verottajan näkökulmasta aikapankkitoiminta on verotettavaa vaihtotyötä, koska tehdyistä töistä ihmiset tienaavat aikapankin valuuttaa.
Aikapankin jäsen voi esimerkiksi kastella toisen jäsenen kukkia kaksikymmentä kertaa, jolla hän tienaa kaksikymmentä aikapankin valuuttaa. Tällä valuutalla kukkien kastelija voi ostaa vaikkapa remonttiapua kaksikymmentä kertaa.
-Kysehän on työn vaihtamisesta työhön, tiivistää Harmaan talouden selvitysyksikön Marko Niemelä.
Verotuksessa haasteita
Käytännössä aikapankkien kautta tehtävien töiden verottaminen voi olla kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä oikea raha ei vaihda töissä omistajaa.
Kaikki aikapankeissa tehtävät työt ovat myös yleensä samanarvoisia järjestelmän sisällä – yhdellä lumien kolauksella voi ostaa vaikkapa hierontaa.
-Siihen liittyy monia haasteita, kuten työn arvostaminen. Verotettavan summan määrittäminen tulee olemaan hankalaa, myöntää Harmaa talouden selvitysyksikön Marko Niemelä.
Onko mahdollista, että verotuloja pystytään oikeasti keräämään?
-Varmasti se on mahdollista, mutta haastavaa.
”Vaikea kuvitella hyötyjä”
Aikapankeissa verottajan aikeet herättävät ihmetystä. Helsingissä toimivan Stadin Aikapankin toiminnassa mukana olevan Joonas Pekkasen mukaan hyödyt aikapankkien tiukasta verotuksesta olisivat pienet ja samalla syntyisi paljon lisää valvottavaa verottajalle.
- Eivät ne suunnitelmat kauhean järkeviltä kuulosta. Aikapankkitoiminta on vahvasti yhteisöllistä, ihmisten syrjäytymistä estävää ja sosiaalisesti kannattavaa toimintaa. Vaikea kuvitella, mitä hyötyä on lähteä tavallisia keskenään vaihdettavia askareita verottamaan.