Lokkalainen Leena Pyhäjärvi käyttää Sompion kauhtia, kuten he vaatetta kutsuvat. Samantapaisia ovat myös Vuotson saamenpuvut. Gákti on pohjoissaamea ja tarkoittaa saamenpukua.
Pyhäjärvi sanoo, että heidän ihmisensä ovat käyttäneet kauhti-vaatetta aina viime aikoihin asti.
- Verkatakithan ne ovat täällä olleet. Se on ollut poromiehen työvaate ja naiset ovat pitäneet niitä myös. Muun muassa Sallasta on näitä tallennettu ja me olemme tehneet siellä vanhan mallin takkeja, kertoo Pyhäjärvi.
"Saamenpuvuntapaisia ovat käyttäneet muutkin kuin saamelaiset"
Savukoskella Itä-Lapissa, saamelaisalueen ulkopuolella, on näyttely, jossa tuodaan esille alueen pukeutumistapoja.
Emeritusprofessori Pekka Sammallahden mukaan saamenpuvuntapaisia ja niin kutsuttuja umpitakkeja on ollut käytössä muillakin kuin saamelaisilla. Niitä käytettiin päivittäin koko Pohjois-Euroopassa 1800-luvulla ja vasta 1900-luvulla niistä tuli saamelaisten heimovaate.
- Saamenpuku siitä tuli saamelaisten keskuudessa 1900-luvulla. Voisi sanoa, että 1800-luvun jälkeen se on ollut saamelaisalueella saamelaisten heimovaate, mutta ennen sitä ja etelämpänä se on ollut työvaate, selvittää Sammallahti.
"Täytyy pitää mielessä että meitä saamelaisia on monenlaisia"
Vastikään Sámi Duodji- eli saamelaiskäsityöyhdistyksen toinen puheenjohtaja Petra Magga-Vars paheksui sitä, että metsäsaamelaisten alueen asukkaiden jälkeläiset ovat alkaneet käyttää saamenpuvun tapaisia pukuja.
Pyhäjärvi on loukkaantunut siitä, että heidän vaatteitaan ei pidetä saamenpukuna.
- Tämä täytyy pitää mielessä, että meitä saamelaisia on monenlaisia. Se että täällä ei ole enää puhuttu sataan vuoteen saamenkieltä, niin ei se tarkoita sitä, että me olisimme sen huonompia. Meillä on tämä Lapin kulttuuri elinkeinojen mukana säilynyt. Ei sitä saa viedä pois meiltä, painottaa Pyhäjärvi.
