Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Riippuvuus Twitteristä on ihanaa, ainakin toistaiseksi

Lauseiden jakoautomaatti Twitter suoltaa keskustelijoiden mielipiteitä, tietoa, tunteita, valheita ja kaikkea elämänkirjoon kuuluvaa. Yle Lahden päällikkö Päivi Kuisma tunnustaa jääneensä koukkuun.

Twitter kännykässä.
Kuva: Yle / Lahti
Päivi Kuisma
Avaa Yle-sovelluksessa

Maaliskuun lopulla osallistuin kollegan antamaan koulutukseen. Siitä se sitten alkoi, puoliso väittää, riippuvuus Twitteristä.

Se on yksi lukemattomista sosiaalisista medioista, pienoisblogeja suoltava mielipideautomaatti. Tunteen ja järjenkin tasolla olen vierastanut sosiaalisessa mediassa tarjolla olevaa kaveruutta.

Mutta Twitterissä visertäjän rooli alkoi maistua – tässä välineessä osasin asemoida itseni seuraajaksi ja seurattavaksi.

140 merkillä on kyettävä tekemään itsensä ymmärretyksi mielipiteiden, tunteiden ja tiedonjakamisen tasolla.

Aluksi arkailutti tviitata mitään, koska ei ollut näkemystä kenelle ja miksi.

Vaikutti, että twitterissäkin oli omat staransa, vaikuttajansa ja pienten piirinsä. Se, kun on statusta, jos löytyy eniten seurattavien, siteerattavien tai ties miltä top sata -listalta.

Tiedon, tunteiden ja mielipiteiden jakaminen on Twitterissäkin valtarakenteille rakentuvaa toimintaa niin kuin mikä tahansa inhimillinen kanssakäyminen.

Jotkut aloittavat tviittauspäivänsä toivottamalla henkilökohtaiset huomenet seuraajilleen, joita siis voi olla kymmeniä tai satoja tuhansia riippuen siitä, oletko vasta-alkanut visertäjä vai presidentti Obama.  

Ammatin vuoksi toimittajat ja maailman uutisista kiinnostuneet tviittaajat ovat valikoituneet seurattavikseni. Jakamiset siis edustavat pääasiassa asiatasoa.

Maailman suuret ja Suomen pienet uutiset tavoittaa Twitterissä huomattavasti aiemmin kuin perinteisissä tiedotusvälineissä silloin, kun on onnistunut valikoimaan seurattavakseen juuri oikeita ihmisiä tai tahoja.

Jännää oli esimerkiksi seurata Edward Snowdenin ulostuloa tuoreessa Hongkongissa nauhoitetussa videossa. Tai saada tietää Nelson Mandelan kuolemasta kansainvälisen uutistoimiston twiitissä.

Aivan. Twitterissä myös huijataan, mikä on vasta-alkajalle hämmentävää ja raivostuttavaa. Twitterissäkin voi hiukan omituisella huumorin- tai julkisuuden tajulla varustettu ketku heittäytyä vaikka uutistoimistoksi tai yksityiseksi henkilöksi ja vuodattaa perättömiä asioita julkisuuteen.

Mandelan kuolema niin sanotusti varmistettiin parinkin valtamediaa jäljitelleen Twitter-tilin kautta. Päivi Räsänen puolestaan rukoili, aivan uskottavasti, homojen tervehtymisen puolesta valetilissä.

Mutta ei tässä jouda nyt enempää kertomaan.

Pitää lähteä seuraamaan, josko Twitterissä olisi meneillään jotain mielenkiintoista.

Suosittelemme